Suomi jäi hiljaa sivuun Trumpin rauhan­neuvostosta

Tasavallan presidentin kanslia vahvistaa Ylelle, että Suomella on sama kanta kuin Ruotsilla ja Norjalla, jotka eivät osallistu.

Presidentti Donald Trump allekirjoittaa sopimusasiakirjaa niin sanotun rauhanneuvoston puolesta Sveitsin Davosissa 22. tammikuuta 2026.
Presidentti Trump allekirjoitti rauhanneuvoston perustamispaperit Davosissa 22.1. Kuva: Harun Ozalp / AOP

Suomi ei ole vieläkään kertonut suoraan, että se ei aio osallistua Trumpin rauhanneuvostoon.

Yle kysyi tasavallan presidentin kansliasta, joko Suomi on tehnyt ratkaisun.

Presidentinkanslia vastauksesta selviää, että Suomen linja on sama kuin Ruotsin ja Norjan, jotka ovat ilmoittaneet, että ne eivät liity Trumpin perustamaan rauhanneuvostoon.

Asiaa ei kuitenkaan ole Suomessa kerrottu julkisuuteen yhtä suoraan kuin esimerkiksi Norja, Ruotsi ja ensimmäisenä kieltäytynyt Ranska ovat tehneet.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kutsui valtionpäämiehiä osallistumaan Gazan rauhanneuvostoon. Kun neuvoston perustamisasiakirja allekirjoitettiin Davosissa viime viikolla, allekirjoittajina oli parikymmentä valtionpäämiestä. Euroopan unionin maista mukaan liittyivät Unkari ja Bulgaria.

Pysyvä, yli kolmivuotinen jäsenyys maksaisi uutistoimistotietojen mukaan vajaa miljardi dollaria.

Kun Ranska kieltäytyi, Trump uhkasi Ranskaa tulleilla.

Myös esimerkiksi Norja ja Ruotsi sanoivat, etteivät ne osallistu.

– Keskustelemme tästä muiden EU-maiden kanssa, mutta sellaisena kuin teksti nyt on, Ruotsi ei allekirjoita, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson sanoi Davosissa, kertoi SVT.

– Yhdysvaltain ehdotus herättää useita kysymyksiä, jotka vaativat jatkokeskustelua Yhdysvaltojen kanssa. Siksi Norja ei tule liittymään rauhanneuvostoon eikä osallistu allekirjoitusseremoniaan Davosissa, Norjan pääministerin valtiosihteeri Kristoffer Thoner kirjoitti NRK:n mukaan.

”Tutustumme kutsuun”

Presidentti Alexander Stubb sanoi viime viikolla, että Suomi tarkastelee kutsua yhdessä liittolaisten ja ystävien kanssa eikä tee hätiköityjä johtopäätöksiä. Ylen haastattelussa Stubb sanoi myös, että siinä muodossa kuin neuvosto on tällä hetkellä, osallistuminen näyttää hyvin haastavalta.

Suomen ratkaisu jäi kuitenkin ilmaan. Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, että kutsua tarkastellaan rauhassa.

Yle kysyi tasavallan presidentin kansliasta 26.1., miten Suomi on vastannut pyyntöön osallistua Trumpin rauhanneuvostoon.

– Kutsu on tullut ja tutustumme siihen, presidentinkanslia vastasi.

Yle kysyi sen jälkeen, onko Suomi viestinyt Yhdysvalloille, ettei toistaiseksi osallistu, ja miten Suomen ratkaisu eroaa Norjan ja Ruotsin ratkaisusta.

– Suomen ratkaisu ei eroa Ruotsin ja Norjan ratkaisusta. Suomikaan ei osallistunut Davosissa Board of Peacen allekirjoitustilaisuuteen, kanslia vastasi 27.1.

Ylen tietojen mukaan Suomi on linjannut ratkaisunsa yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa.

Julkisesti Suomi ei kuitenkaan ole sanonut suoraan, että se jää sivuun.

Suomi on ollut varovainen sanoissaan Yhdysvaltojen ja erityisesti presidentti Trumpin suuntaan. Sekä ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) että presidentti Stubb ovat antaneet ymmärtää, että Yhdysvaltain politiikan kyseenalaistaminen julkisesti ei kannata.

Kanslia vastaa myös, että Board of Peace on kansainvälinen järjestö, johon liittyminen edellyttäisi Suomessa hallituksen esitystä ja eduskunnan hyväksyntää. Neuvoston hallintomalli herättää kanslian mukaan kysymyksiä, ja niistä Suomi käy eurooppalaisten maiden kanssa keskustelua Yhdysvaltain hallinnon kanssa.

– Kuten tasavallan presidentti Davosissa viime viikolla sanoi, Suomi noudattaa rauhanneuvoston suhteen yleiseurooppalaista linjaa.

Suomi ja moni Euroopan maa on korostanut, että Gazan rauhanratkaisun tulisi syntyä YK:n päätöksen mukaan. Päätös syntyi marraskuussa Yhdysvaltojen luonnoksen pohjalta.

Presidentti Stubb vastasi 21.1. Davosissa kysymyksiin rauhanneuvostosta.

Korjattu 27.1. kello 20.54: Pysyvä, yli kolmivuotinen jäsenyys maksaisi uutistoimistotietojen mukaan vajaa miljardi dollaria. Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että kolmivuotinen jäsenyys maksaisi vajaa miljardi dollaria.