Suomen ja Venäjän välinen junarata ruostuu Imatralla – terminaali heräsi eloon

Imatran kaupunki ja yritykset kehittävät Itärajalla sijaitsevaa Pelkolan ratapihaa, vaikka Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne on poikki.

Rautatieterminaali Imatran Pelkolassa on otettu uudelleen käyttöön. Video: Mikko Savolainen.

Etelä-Karjalassa Imatralla varaudutaan rautatieliikenteen palautumiseen Suomen ja Venäjän välillä.

Pelkolan ratapiha hiljeni, kun itäraja sulkeutui. Tyhjät raiteet itärajan tuntumassa odottavat Venäjän hyökkäyssodan päättymistä Ukrainassa.

Sen sijaan vuosia suljettuna ollut Pelkolan rautatieterminaali on otettu uudelleen käyttöön.

Terminaalin rautatiealuetta kehittämään on perustettu uusi yhtiö, Pelkolan raiteet, jonka omistavat Imatran kaupunki ja rautatieyhtiö North Rail.

North Rail on Nurminen-logistiikkakonserniin kuuluva yhtiö. Se vastaisi yhtiön käytännön toiminnasta, jos itäraja avautuu.

Lumen peittämät junaraiteet, horisontissa kajastaa aurinko.
Pelkolan Raiteiden on tarkoitus aloittaa toimintansa käytännössä, kun Suomen ja Venäjän välinen raja avautuu ja rautatieliikenne käynnistyy jälleen. Kuva: Imatran kaupunki

Varastotila tuli tarpeeseen

Terminaalitoimintoja Pelkolassa jatkaa imatralainen Kymen veturipalvelut oy.

Yritys on kasvanut voimakkaasti Venäjän liikenteen muutosten ansiosta. Saimaan kanavan liikenteen loputtua Veturipalvelut on ajanut rekoillaan lastit Kymenlaakson satamiin. Konsernilla on nyt noin 60 työntekijää, kahdeksan veturia ja 20 kuorma-autoa.

Henkilöstöpäällikkö Markus Häkli kertoo, että hallissa, josta lähti aiemmin tavaraa Venäjälle junilla, lastataan nyt rekkoihin Stora Enson Imatran tehtaiden puuraaka-aineita, kuten sellua ja paperia.

– Terminaali oli aika pitkään tyhjänä, Häkli sanoo.

Veturipalveluilla oli aiemmin Imatran tehdasalueella kaksi varastoa, joiden neliöpinta-ala on noin 8 500 neliömetriä.

– Terminaalin käyttöönotto lisää meidän varastointikapasiteettiamme noin 3 000 neliöllä, ja laajentaa toimintaamme, Häkli iloitsee.

Kymen Veturipalvelun lisäksi Konepeikko-niminen yritys on hankkinut Pelkolan alueelta kaksi toimisto- ja varastorakennusta sekä hallin.

Mies seisoo talvella lastauslaiturien edessä työvaatteissa.
Kymen veturipalvelujen henkilöstöpäällikkö Markus Häkli kertoo, että Pelkolassa varastoidaan esimerkiksi sellua ja paperia. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Kaupunki aktivoitui

Pelkolan rautatieterminaalin alueella on noin seitsemän kilometrin verran raiteita sekä esimerkiksi terminaalitoimintaan soveltuvaa maa-aluetta.

Kaupunginjohtaja Matias Hilden kertoi alkuvuodesta, että kaupunki lähti mukaan Pelkolan Raiteisiin, jotta Pelkola kehittyisi entistä monipuolisemmaksi teollisuusalueeksi.

Pelkolan Raiteet -yhtiön perustamiseen tarvittiin 400 000 euroa. Imatra maksaa tästä hieman alle puolet eli 196 000 euroa.

Hildenin mukaan riski ei ole suuri. Summa vastaa paria prosenttia kaupungin vuosittaisesta investointibudjetista.

Pelkolaan on ladattu toiveita, sillä alueella toimii Ovakon terästehdas, ja kaupunki on sopinut aluevarauksista polttoainetuotantoa suunnittelevien yhtiöiden Norsk-e-fuelin ja Freijan kanssa.

Kuvassa on varastotila, johon siirretään tavaraa haarukkatrukilla. Kuljettaja liikuttaa sellupaaleja suureen halliin.
Pelkolan terminaalissa sellupaaleja siirrellään esimerkiksi haarukkatrukilla. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Tavaraliikennettä suunnitellaan

North Railin toimitusjohtaja Toni Mäkelä uskoo, että Pelkola palvelee laajasti eri yrityksiä, mikäli Venäjän hyökkäyssota loppuu ja rajat aukeavat.

North Rail seuraa Venäjän tilannetta ja suunnittelee tulevaa toimintaansa.

– Kuten tiedetään, vielä ei ole varmaa, milloin raja voisi avautua, Mäkelä painottaa.

Hän toivoo, ettei siihen menisi useita vuosia.

Tässä kuvassa henkilö työskentelee varastossa lavojen kanssa, jotka on lastattu kuorma-auton konttiin.
Terminaalin käyttöönotto laajentaa toimintaa, sanoo Kymen veturipalvelujen henkilöstöpäällikkö Markus Häkli. Kuva: Mikko Savolainen / Yle