BARCELONA Vauraassa Sant Gervasin kaupunginosassa Latinalaisesta Amerikasta tulleet siirtolaiset ovat haluttua työvoimaa.
Yksi heistä on 28-vuotias Marzolay, joka muutti reilu vuosi sitten Barcelonaan Venezuelasta. Nyt hän siivoaa koteja ja itsepalvelupesulaa sekä hoitaa muistisairasta vanhusta.
– Työtä oli melko helppo löytää, koska työtilanne on hyvä, Marzolay kertoo.
Yle ei kerro Marzolayn koko nimeä. Hän on maassa laittomasti ja pelkää myös Venezuelassa olevien sukulaistensa puolesta.
Marzolayn palkka maksetaan Barcelonassa pimeästi, ja ansioita kertyy hieman yli tuhat euroa kuukaudessa.
Espanjalainen tilastotietoja julkaiseva Funcas-ajatuspaja arvioi, että maassa on lähes miljoona paperitonta siirtolaista. Monet heistä työskentelevät Marzolayn tapaan hoiva- ja palvelualalla ilman virallista työlupaa.
Vuoden alussa Espanjan hallitus päätti asetuksesta, joka mahdollistaa vähintään puolen miljoonan paperittoman siirtolaisen laillistamisen.
Siirtolaisia tulee Latinalaisen Amerikan maista
Espanja menee nyt päinvastaiseen suuntaan kuin kesällä voimaan tuleva EU-lainsäädäntö, joka pyrkii tiukentamaan turvapaikka‑ ja palautuskäytäntöjä.
Uuden asetuksen ansiosta Marzolay voisi saada virallisen työ- ja oleskeluluvan jo kesällä.
– Tällä hetkellä asianajajani selvittää asiaa.
Latinalaisen Amerikan kansalaiset ovat Espanjan suurin EU:n ulkopuolelta tuleva maahanmuuttajaryhmä. Pääkaupunki Madridissa Latinalaisen Amerikan kansalaisia ja kaksoiskansalaisia asuu jo yli miljoona.
Juuri venezuelalaisia on Espanjassa paljon, jo yli puoli miljoonaa. Heitä ajaa kotimaastaan pakoon pitkään jatkunut taloudellinen ja humanitaarinen kriisi.
Näin Marzolay kertoo syistään lähteä Venezuelasta:
Joillakin on kaksoiskansalaisuus, mutta osa on tullut maahan turistina ja jäänyt odottamaan oleskelulupaa, joka sisältää työnteko-oikeuden.
Lupaa on aiemmin voinut hakea, kun on ollut kirjoilla maassa kaksi vuotta ja tullut maahan laillisin keinoin. Nopeammin sen voivat saada ne, joille myönnetään turvapaikka humanitaaristen syiden vuoksi.
Marzolay on jo hankkinut tarvittavat asiakirjat. Hänelle laillinen asema tarkoittaisi myös pysyvyyttä. Marzolay voi saada sen sen myös perheenyhdistämisen kautta.
– Äitini on asunut Espanjassa laillisesti jo pitkään. Jos täytän kaikki ehdot, voin saada oleskelu- ja työluvan muutamassa kuukaudessa.
Kasvava talous tarvitsee työvoimaa
Espanjassa on jo entuudestaan yksi Euroopan sallivimmista maahanmuuttolainsäädännöistä, ja nyt hallitus haluaa helpottaa sitä entisestään.
Keskeisin syy hallituksen päätökseen on kasvavan talouden työvoiman tarve. Tilanne on lähes päinvastainen kuin Suomessa. Espanjan bruttokansantuotteen kasvu on viime vuosina ollut selvästi EU-alueen keskiarvoa korkeampaa.
Talouskasvuennuste tälle vuodelle on hieman yli kaksi prosenttia.
Suurin yksittäinen syy talouskasvuun on Funcas-ajatushautomon mukaan maahanmuutto. Uusia työpaikkoja syntyy etenkin palvelu- ja hoiva-alalle, joilla maahanmuuttajien osuus on jo merkittävä.
Espanjassa asui viime vuoden lopussa hieman alle 50 miljoonaa ihmistä. Ulkomailla syntyneiden määrä on piakkoin yli 10 miljoonaa eli noin viidennes koko väestöstä.
Marzolayn perheenjäsenistä suurin osa oli lähtenyt Venezuelasta jo ennen häntä. Perhe on jakautunut moniin eri maihin ympäri maailmaa. Marzolay päätyi yhdeksänvuotiaan tyttärensä kanssa Barcelonaan, koska hänen äitinsä oli muuttanut kaupunkiin kymmenen vuotta aiemmin.
– Äitini ei ollut nähnyt tytärtäni tämän syntymän jälkeen, Marzolay kertoo.
Nyt äiti, Marzolay ja hänen tyttärensä asuvat yhdessä Marzolayn äidin asunnossa.
Hallitus haluaa kitkeä harmaata taloutta
Espanjassa työttömyys on edelleen Euroopan korkeimpia, mutta alhaisimmalla tasollaan melkein 20 vuoteen. Samaan aikaan syntyvyys on painunut ennätysmatalaksi, ja väestö ikääntyy nopeasti.
Espanja haluaa uutta työvoimaa erityisesti Latinalaisesta Amerikasta, koska yhteinen kieli helpottaa työllistymistä.
Paperittomien siirtolaisten laillistamisella hallitus haluaa kitkeä harmaata taloutta ja parantaa perheiden asemaa. Hallituksen mukaan oikeusturvan näkökulmasta sekä työntekijät että työnantajat voittavat.
Oleskeluluvan edellytyksenä on, että hakija on asunut Espanjassa vähintään viisi kuukautta vuoden 2025 loppuun mennessä. Esteenä luvan saamiselle on rikosrekisterimerkintä.
Monien maiden suurlähetystöt ovat ruuhkautuneet, kun ihmiset hankkivat tarvittavia asiakirjoja.
Muutos voi olla tulossa
Vaikka Espanjan maahanmuuttopolitiikka näyttää nyt avokätiseltä muihin Euroopan maihin verrattuna, muutos saattaa odottaa kulman takana.
Ensi vuonna järjestetään parlamenttivaalit, ja mielipidemittauksissa äärioikeistolaisen Vox-puolueen suosio on kasvanut. Vox muun muassa ajaa paperittomien välittömiä karkotuksia ja haluaa vaikeuttaa perheenyhdistämistä sekä poistaa maahanmuuttajien sosiaalitukia.
Puolueen suosion kasvu näkyy jo itsehallintoalueiden vaaleissa. Helmikuun alussa järjestetyissä Aragonin paikallisvaaleissa Vox sai toiseksi eniten ääniä ja kaksinkertaisti paikkamääränsä. Espanjan nykyinen pääministeripuolue, sosialistit, sai puolestaan lähihistorian huonoimman tuloksen.
Nykyinen vasemmistohallitus kiirehti maahanmuuttajien asemaa parantavan asetuksen säätämistä ennen tulevia vaaleja.
Marzolay on tuntenut olonsa Espanjassa tervetulleeksi.
Hän kertoo videolla haaveestaan opiskella muistisairaiden hoitoa:
Marzolay näkee tulevaisuutensa Espanjassa, vaikka kaipaakin kotimaataan.
– Tyttäreni vuoksi on parempi pysyä täällä.