Venäjän käymä sota Ukrainaa vastaan on antanut varoittavia esimerkkejä huoltovarmuudesta ja puolustusvalmiudesta. Yksi asia on jäänmurtajien kotisatamien hajauttaminen.
Tällä hetkellä jäänmurtajien tukikohdat ovat Helsingin Katajanokka ja Hamina-Kotkan sataman Pikku-Hietanen, mutta siihen voi tulla muutos.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) kertoo, että ministeriössä on parhaillaan valmistelussa Suomen omien jäänmurtajien investointiohjelma. Pohdinnassa on myös omistajaohjausstrategia ja jäänmurron järjestämistavan uudistaminen.
– Jäänmurtajien hajasijoittaminen on hyvin pieni osa tätä kokonaisuutta, mutta kyllä sitä tarkastellaan myös. Lopullisia päätöksiä ei tässä yhteydessä kuitenkaan tehdä, ministeri Ranne kertoo.
Ranne ei halua kommentoida keskeneräistä asiaa tarkemmin. Hän sanoo, että investointiohjelman pitäisi näillä näkymin olla valmiina maaliskuun lopulla.
– Itse näen, että hajasijoittaminen on erittäin hyvä vaihtoehto.
Oululla kaksikin vaihtoehtoa kotisatamaksi
Oulun kaupunginjohtajan Ari Alatossavan mukaan kaupungista löytyisi murtajille kaksikin vaihtoehtoista paikkaa: Oritkari ja Toppila.
Kumpikin paikka vaatii muutostöitä, jotta ne voisivat ottaa murtajat vastaan.
– Oritkarin laiturit ovat kaupallisessa käytössä, joten sinne pitäisi rakentaa uusi laituri. Toppilassa pitäisi syventää väylää, jotta jäänmurtajat pääsevät tulemaan sinne.
Alatossavan mukaan paikat ovat erilaisia. Toppilansalmi kaupungin tuntumassa on hyvin saavutettavissa, ja se on osa kaupungin rakennetta. Oritkari sijaitsee teollisuusalueella.
Jos Toppilan satamaa lähdettäisiin syventämään, se olisi hyvä myös risteilijöille, joita Oulussa aika ajoin käy, Alatossava sanoo.
Alatossava ei osaa arvioida Toppilan mahdollisen ruoppauksen kustannuksia, mutta uskoo, että Oritkarin laiturin investointi olisi ainakin viiden miljoonan euron kustannus. Rahaa kuluisi laituriin, ruoppaukseen, kaukolämpöön ja muuhun infraan.
Oulu on ollut aloitteellinen jäänmurtajien saamiseksi kaupunkiin.
– Näemme, että hajasijoitus useampaan paikkaan on osa huoltovarmuutta. Täältä pohjoisestahan jäänmurtajien työ alkaa, Alatossava perustelee.
Ruotsissa jäänmurtajat on sijoitettu pohjoiseen, Luulajaan.
Kemi suhtautuu positiivisesti
Kemin Sataman toimitusjohtaja Markku Rautio näkisi myös jäänmurtajien hajasijoittamisessa hyötyjä.
– Jos miettii huoltovarmuutta ja valmiustiloja, niin ehkä ne kannattaisi hajauttaa Ukrainan oppien mukaan. Nyt ne ovat Helsingissä periaatteessa yhden Iskander-ohjuksen takana koko nippu, Rautio kärjistää.
Ajoksen satamassa Kemissä nähtiin hiljattain harvinainen murtajavierailu, kun edellisen kerran 1980-luvulla Perämerellä työskennellyt Voima rantautui miehistön vaihdosta varten.
Rautio näkisi Ajoksessa murtajia mieluusti enemmänkin. Satamassa on yhdeksän laituripaikkaa ja vuosittainen alusmäärä on Raution arvion mukaan noin kolmesataa.
– Ei edes yhtä alusta per päivä, että tilaa kyllä olisi sijoittaa ja pystymme tuottamaan hyvin myös satama- ja aluspalvelut.
Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen ei näe estettä, ettei Kemi voisi olla murtajien kotisatama.
Kaupunginjohtajan mukaan kyse on nyt ajattelutavan muutoksesta:
Ruotsalaisen mukaan kaluston ylläpito ei ole täysin ongelmatonta, mutta uskoo, että siitä selviydyttäisiin.
– Kun tuollaisia valtavia rautamöhkäleitä pidetään käyttövalmiina, niin kyllä se ylläpitoa vaatii. Toistaiseksi ei ole noussut mitään sellaista esille, mikä ei olisi kohtuudella ratkaistavissa.
Mikään nopea toimenpide jäänmurtajien muutto ei pohjoiseen kuitenkaan ole. Oulun kaupunginjohtaja Alatossava arvioi, että hanke voisi toteutua aikaisintaan vuonna 2030, sillä siirto vaatii poliittisen päätöksen. Myös sopivien tilojen ja tekniikan rakentaminen vievät oman aikansa.