Taloyhtiöiden maksamissa jätemaksuissa on Keski-Suomen kunnissa tuntuvat erot. Kalleimman ja halvimman vuosimaksun välillä on peräti yli kolmen tuhannen euron ero.
Kiinteistöliitto Keski-Suomen tekemässä selvityksessä käytettiin jätemaksujen vertailuun kunnan keskustassa sijaitsevaa 20 asunnon asunto-osakeyhtiötä, jossa on jätelain vaatima sekajätteen, biojätteen, kartongin, paperin, muovin, lasin ja metallin erilliskeräys.
Halvimmat maksut ovat Jyväskylän seudulla, jossa taloyhtiöiden vuosimaksut jäävät alle 2 000 euron. Kalleinta jätehuolto on puolestaan Luhangassa, jossa vuosimaksu on peräti 5 200 euroa.
Jätehuollon hinta ei liity kunnan kokoon, koska kolmannelle sijalle hintavertailussa nousee 2 400 asukkaan Konnevesi 2 300 euron vuosimaksuineen.
Tiedot taloyhtiöiden jätehuoltomaksuista on koonnut Kiinteistöliitto Keski-Suomi.
Toiminnanjohtaja Hannu Mähösen mukaan hintavertailussa menestyivät ne kunnat, jotka ovat mukana kuntien omistamissa jätehuoltoyhtiöissä tai jätehuoltoyhteistyössä.
– Jos kunta on mukana seudullisessa jäteyhteistyössä, taloyhtiöiden kustannukset ovat selvästi alemmat kuin kunnissa, jotka ovat järjestäneet jätehuoltonsa itsenäisesti, Mähönen toteaa.
Vaikka jätelain uudistus 2021 on lisännyt kuntien ja taloyhtiöiden velvoitteita erityisesti jätteiden lajittelussa ja erilliskeräyksen järjestämisessä, maksujen korotukset on Mähösen mukaan pystytty pitämään yhteistyötä tekevissä kunnissa maltillisina.
Jätehuollon kustannukset vaikuttavat hoitovastikkeen kautta asumiskustannuksiin. Kiinteistöliitto Keski-Suomen selvityksen mukaan esimerkiksi 75-neliöisen asunnon omistaja Luhangassa maksaa hoitovastiketta vuodessa 100 euroa enemmän kuin samankokoisen asunnon omistaja Jyväskylän seudulla.
Petäjävesi haluaa irti jäteyhteistyöstä
Kaikissa kunnissa seudulliseen jäteyhteistyöhön ei haluta. Luhangan lisäksi itsenäisesti jätehuoltonsa hoitavat Keski-Suomessa Jämsä, Keuruu ja Joutsa. Petäjävedellä valtuusto päätti viime vuonna yksimielisesti, että kunta jättää Sammakkokangas Oy:n jätehuoltopalvelut.
Perusteena on se, että kunta uskoo hoitavansa jätepalvelut halvemmalla. Päätöksestä on kuitenkin valitettu, ja ratkaisua odotetaan hallinto-oikeudesta.
Videolla Petäjäveden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Tiirola ja Kiinteistöliitto Keski-Suomen toiminnanjohtaja Hannu Mähönen kertovat ajatuksistaan Keski-Suomen kuntien erilaisista jätemaksuista.
Petäjäveden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Tiirola (kesk.) kertoo, että irtautumispäätöstä valmisteltiin huolella. Kunta haki vertaiskokemuksia Lahden seudun jäteyhteistyöstä irtautuneesta Sysmän kunnasta ja Kuhmoisista.
– Laskelmat osoittivat, että kykenemme tuottamaan jätehuollon palvelut ja kehittämään jätehuollon palveluja edullisemmin kunnan omana toimintana kuin pysymällä osana Sammakkokangasta, Tiirola kertoo.
Hän uskoo, että Kiinteistöliiton vertailun tiedot ovat sinänsä oikein, mutta huomauttaa, että Petäjävedellä on vain vähän vertailuyhtiönä käytettyjä 20-asunnon asunto-osakeyhtiöitä.
Kiinteistöliiton Keski-Suomen toiminnanjohtaja Mähönen kehottaa taloyhtiöiden osakkaita olemaan silti hereillä, kun jätehuoltoasioista kunnassa päätetään. Hän muistuttaa, että on osakkaiden etu, jos ratkaisu on toimiva ja mahdollisimman edullinen.
– Taloyhtiöhän ei pysty kuntaa vaihtamaan. Kannattaa silti yrittää vaikuttaa kunnan päättäjiin siinä, että ollaan mukana mahdollisimman tehokkaassa jätehuoltoyhteistyössä, hän sanoo.