Helsingin pörssissä noteerattu Pallas Air ei ole kyennyt maksamaan velkarästejään. Yhtiö on Ylen läpikäymien viranomaisasiakirjojen mukaan raskaasti velkaantunut eikä ole kyennyt hoitamaan ulosottoon päätyneitä velkojaan.
Muun muassa hengitysmaskeja ja ilmanpuhdistimia valmistava yhtiö tunnettiin aiemmin nimellä Lifa Air. Yhtiö listautui Helsingin pörssiin koronapandemian loppuvaiheessa. Sillä on nykyisin noin 1 100 suomalaista osakkeenomistajaa.
Pallas Airilla on ulosotossa velkarästejä 774 000 euron edestä. Velkarästit eivät yleensä päädy ulosottoon heti, vaan vasta pitkän prosessin jälkeen.
Ulosotossa Pallas Airin suurin velkoja on valtion rahoitusyhtiö Finnvera. Finnvera on hakenut Pallas Airilta ulosoton kautta 723 000 euron edestä saatavia.
Pienempiä avoimia ulosottovelkoja Pallas Airilla on SEB-pankille sekä taloushallintopalveluita tarjoavalle yhtiölle. Velat ovat olleet ulosotossa syksystä lähtien.
Näiden lisäksi käräjäoikeus hyväksyi tammikuussa Uudenmaan Osuuspankin hakeman velkomustuomion, jolla pankki haki Pallas Airilta 1,6 miljoonan euron saataviaan.
Pörssin ikuinen kriisiyhtiö
Pallas Airin liiketoiminta on ollut koronapandemian päättymisen jälkeen raskaasti tappiollista.
Yhtiö teki viime vuonna 8,3 miljoonan euron liikevaihdolla 5,9 miljoonan euron liiketappion. Yhtiön omavaraisuusaste oli kesäkuun 2025 lopussa -33 prosenttia, eli yhtiöllä oli paljon enemmän velkaa kuin varallisuutta.
Aikaisemmin Lifa Airina tunnettu yhtiö listautui Helsingin pörssiin huhtikuussa 2022. Osakekurssi romahti heti kaupankäynnin alkamisen jälkeen.
Listautumisen jälkeen yhtiö on ollut julkisuudessa useiden epäselvyyksien vuoksi.
Yhtiön hallituksesta ja johtoryhmästä erosi tai erotettiin sen kahden ensimmäisen pörssivuoden aikana peräti 13 ihmistä. Näin nopea johdon vaihtuvuus on pörssiyhtiölle erittäin poikkeuksellista.
Vuonna 2023 silloinen Lifa Air yhdistyi kilpailijansa Genanon kanssa ja vaihtoi nimensä Pallas Airiksi. Lifa Airin ja Genanon vanhat pääomistajat, Mäkipään perhe ja Mikael Rentto, ajautuivat nopeasti kiistoihin, joiden päätteeksi Rentosta tuli yhtiön pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja.
Vallanvaihdoksen jälkeen Pallas Air tiedotti poliisin tutkivan, syyllistyikö yhtiön vanha hallitus tiedottamisrikokseen. Epäillyt kiistivät syytökset, eikä tapaukseen liittyen ole nostettu syytteitä.
Kauppalehti uutisoi vuonna 2024 yhtiön sisäisestä kiistasta, joka koski Mäkipäiden aiemmin tekemää konsultointijärjestelyä. Yhtiö oli sopinut 160 000 euron arvoisesta konsultointisopimuksesta, jonka toisena osapuolena oli Mäkipäiden oma yhtiö.
Velkaongelmat paisuneet vauhdilla
Pallas Air joutui ensimmäisen kerran ulosottoon jo viime kesänä. Silloin kyseessä oli 4 400 euron maksamaton lasku, Helsingin Sanomat kertoi.
– Yhtiön johto jatkaa ponnisteluita rahoitusratkaisujen löytämiseksi. Ulosottoon edenneet asiat hoidetaan lähiviikkoina asianmukaisesti, Pallas Airin silloinen toimitusjohtaja Tomi Viitanen kertoi tuolloin HS:lle.
Jutun julkaisun jälkeen Pallas Air maksoi HS:n uutisoiman velkarästin pois, mutta uusia ulosottovelkoja se ei ole kyennyt enää hoitamaan. Yhtiö ei ole myöskään kertonut rahoitusratkaisujen löytymisestä.
Viitanen erosi syksyllä toimitusjohtajan tehtävistä, eikä hänelle ole nimitetty seuraajaa.
Pallas Airin hallituksen puheenjohtaja Mikael Rentto ja liikekehitysjohtaja Martti Warras eivät kumpikaan vastanneet Ylen haastattelupyyntöihin.