Tuore väitöstutkimus osoittaa, että monet pohjoisen kunnat, aluekehitysorganisaatiot ja muut elinkeinoelämän edunvalvonnan järjestöt sekä puolueet ovat julkisesti tukeneet liikehdintää saamelaiskäräjiä vastaan ja sekoittaneet asiaan myös identiteettipolitiikan.
Tutkimuksen mukaan taustalla vaikuttavat taloudelliset intressit.
Tutkija Tiina Jääskeläisen tuore väitöskirja syventyy saamelaisalueen maankäyttökiistoihin, kaivosteollisuuden vaikutuksiin ja saamelaiskäräjien asemaan Suomessa.
Väitöstutkimuksen esiin nostamat asiat ovat olleet saamelaisyhteisön tiedossa, mutta suomalaisessa yhteiskunnassa asiasta on vaiettu, arvioi Jääskeläinen.
– Ehkä tämä tutkimus voi tehdä sitä näkyväksi, kun tämä on kirjoitettu auki, pohtii Jääskeläinen.
Tutkimuksessa tarkastellaan sekä malminetsinnän että kullankaivuun vaikutuksia saamelaisalueilla ja erityisesti lupamenettelyjen kykyä huomioida saamelaisten näkökulmat.
Poliittinen tuki kärjisti kiistaa saamelaisuudesta
Suomessa on perustettu kymmeniä uusia yhdistyksiä, joita on nimetty lapinkyliksi, vaikka historialliset lapinkylät purkautuivat jo 1700-luvulla. Lapinkylien edustajat identifioivat itsensä metsäsaamelaisiksi.
– Tämän seurauksena paikallisyhteisöihin on syntynyt omia tulkintoja siitä, mitä alkuperäiskansaan kuuluminen tarkoittaa, kertoo Jääskeläinen.
– Monet tulkitsevat sen virheellisesti polveutumisena henkilöstä, joka on joskus asuttanut historiallista lapinkylää, ja samalla odotukset maaoikeuksista ovat kasvaneet, Jääskeläinen lisää.
Lapinkyläyhdistykset ovat nimenneet kattojärjestönsä Suomen alkuperäisten saamelaisten yhteistyöjärjestöksi ja sen päättävän elimen Lapinkylien parlamentiksi. Liikkeen puolestapuhujien retoriikkaan kuuluu kyseenalaistaa saamelaisten alkuperäiskansa-asema Suomessa.
Yksi Tiina Jääskeläisen väitöstutkimuksen merkittävimmistä havainnoista on se, miten kunnat ja aluekehitysorganisaatiot, kuten Lapin liitto, lähtivät näkyvästi tukemaan niin sanottua lappalaisliikehdintää.
Tutkija näkee, että liikkeen kautta pyrittiin ajamaan omia etuja.
– Tämä sai aikaan sen, että kiista saamelaismääritelmästä alkoi näyttäytyä monimutkaisena, vaikka taustalla oli selvästi taloudellisia intressejä. Tilanteet kärjistyivät, kun ratkaisua ei löytynyt ja pienemmistäkin maankäyttökiistoista tuli vaikeasti ratkaistavia, Jääskeläinen kuvaa.
Jääskeläisen tutkimuksen mukaan lappalaisliikkeen kautta pyrittiin horjuttamaan saamelaiskäräjien asemaa ja levittämään syrjiviä puheita ja vihapuhetta saamelaisia vastaan.
Liikehdintä sai tutkimuksen mukaan merkittävää tukea myös aluekehitystoimijoilta ja ministeriöiltä, joilla oli samoja tavoitteita.
Lapinkylien parlamentti pitää tutkimusta yksipuolisena
Lapin liitto ei tunnista Jääskeläisen väitöskirjan väitettä lappalaisliikkeen tukemisesta ja painottaa, että maakunnan kehittämisessä huomioidaan sekä taloudelliset että alkuperäiskansojen oikeudet laajalla sidosryhmäyhteistyöllä.
Saamelaiskäräjät on tärkeä yhteistyökumppani, toteaa Lapin liitto.
Lapinkyläyhdistysten yhteistyöjärjestö suhtautuu kriittisesti Jääskeläisen väitöskirjaan ja pitää sitä yksipuolisena. Yhteistyöjärjestön puheenjohtajan Merja Mattilan mukaan tutkimuksessa ei ole huomioitu riittävästi metsäsaamelaisten kulttuurisia ja historiallisia taustoja.
– Lapinkylien parlamentti sanoutuu omasta puolestaan irti kaikesta rasismista ja vihapuheesta. Konfliktissa on aina vähintään kaksi eri mieltä olevaa osapuolta.
Saamelaiskäräjiä tutkimustulos ei yllätä
Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Leo Aikio tunnistaa vuosikymmenten ajalta sen epäilyn, että saamelaisten asioita kärjistettäisiin tahallaan.
– Kyllä se on vuosikymmenten ajalta ollut se tunne ja epäilys, että tämä tehdään tahallaan, etteivät asiat etenisi. Tässähän se nyt todetaan, että ihmiset ovat olleet oikeassa siinä, mistä on puhuttu.
Leo Aikion mukaan saamelaiskäräjälain uudistuksen käsittelyn edetessä ilmapiiri kiristyi ja vihapuhe levisi.
– Se kovensi ilmapiiriä: saamelaiskäräjälain käsittelyn loppumetreillä kielenkäyttö oli aika raakaa ja kovaa. Toivoisin, että ne ajat ovat jääneet taakse ja voitaisiin tehdä asioita eri tavalla, jotta ei sorruttaisi vihapuheeseen, kommentoi Aikio.
Lappalaisliike sai tukea kunnilta
Yle kysyi myös puolueiden, pohjoisen kuntien ja ministeriöiden näkemystä tutkimustulokseen.
Tutkimuksen mukaan Sodankylän, Inarin ja Enontekiön kunnat tukivat mukaan lappalaisliikettä, joka vastusti saamelaisten maaoikeusvaatimuksia. Lisäksi nämä kunnat suhtautuivat varauksella ILO 169 -sopimuksen ratifiointiin, koska olivat epävarmoja sen vaikutuksista ei-saamelaisten maankäyttö- ja elinkeinonharjoittamisoikeuksiin.
Inarin kunnanjohtaja Tommi Kasurinen ei ota kantaa siihen, millaista kunnan toiminta on ollut ennen hänen kunnanjohtajuuttaan. Viime vuosina kunta on Kasurisen mukaan tehnyt yhteistyötä saamelaiskäräjien kanssa niin opetus- kuin metsä- ja maankäyttöhankkeissa.
– Keskusteluiden henki on ollut pääosin positiivinen ja asioita on oikeasti pystytty kehittämään yhdessä. Itse myös koen, että olemme pystyneet edistämään saamen kielten ja saamelaisten asemaa Inarissa.
Sodankylän ja Enontekiön kunnat eivät vastanneet Ylen kommenttipyyntöön.
Keskusta erottuu muista puolueista saamelaiskysymyksessä
Puolueista keskusta on näkyvästi tukenut lappalaisliikettä, ja se vastusti myös saamelaiskäräjälain uudistusta. Kesäkuussa hyväksytylle saamelaiskäräjälaille tukensa antoivat lähes yksimielisesti kaikki muut puolueet paitsi keskusta ja Liike Nyt.
Keskustasta kerrotaan Ylelle, että puolue pitää lappalaisliikehdintää ymmärrettävänä ja peräänkuuluttaa laajempaa tunnustusta kaikille saamelaisille ja itsemäärittelylle.
SDP ja vasemmistoliitto kertovat puolustavansa saamelaisten ihmisoikeuksia ja pitävät tärkeänä, että saamelaisia Suomessa edustaa virallisesti saamelaiskäräjät. Kokoomus korostaa yhteistyötä saamelaiskäräjien kanssa ja mainitsee tukevansa muun muassa saamelaisten oikeutta kieleen ja kulttuuriin sekä valtiollisen anteeksipyynnön valmistelua.
Perussuomalaiset, kristilliset ja RKP eivät vastanneet Ylen kommenttipyyntöön, mutta RKP on näkyvästi tukenut saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Vaikka perussuomalaisten enemmistö tuki saamelaiskäräjälain uudistuksen hyväksyntää, on puolueessa myös näkyvästi kannatettu lappalaisliikettä.
Ministeriöt eivät kommentoineet väitöskirjan havaintoja tarkemmin. Ne korostavat vuoropuhelua ja neuvotteluja saamelaiskäräjien kanssa neuvotteluvelvoitteen mukaisesti.
Ministeriöissä myös odotetaan nyt saamelaisten totuus- ja sovintokomission suosituksia arvioivan parlamentaarisen työryhmän näkemystä siitä, miten sovintoa saamelaisten ja valtion välillä lähdetään rakentamaan.
Tutkija vaatii aitoa ja avointa neuvottelua saamelaisten ja valtion välille
Tutkija Tiina Jääskeläinen toivoo, että hänen väitöstutkimuksensa toisi näkyväksi niitä taloudellisia ja poliittisia intressejä, jotka ovat olleet mukana kärjistämässä kiistaa.
– Valtionkin olisi hyvä pohtia omaa rooliaan ja esimerkiksi sitä, olisiko neuvotteluja voitu käydä avoimemmin eri toimijoiden välillä, Jääskeläinen toteaa.
Mikäli valtio ei neuvottele aidosti saamelaiskäräjien kanssa, tilanteet jäävät helposti jumiin ja sovinnon mahdollisuudet vähenevät, näkee tutkija.
– Nyt, kun uusi saamelaiskäräjälaki on hyväksytty ja totuus- ja sovintokomission raportti on luovutettu, on tärkeää käydä avointa vuoropuhelua ja pyrkiä aidosti sovintoon.
Jääskeläisen väitöstilaisuus pidettiin perjantaina Kauppakorkeakoulu Hankenissa.
