Tuore tilasto maahanmuutosta: Suomi ei enää houkuttele työntekijöitä ja opiskelijoita ulkomailta

Maahanmuutto­hakemusten määrä on kääntynyt laskuun ennätysvuosien jälkeen.

Ensimmäisen oleskeluluvan saaneet vuosina 2020-2025.
Muiden kuin EU- ja ETA-kansalaisten on haettava oleskelulupaa, jos he aikovat oleskella Suomessa – muussa kuin matkailutarkoituksessa – yli 90 vuorokauden ajan. Oleskelulupaa voi hakea usealla eri perusteella.

Suomeen tulevien maahanmuuttajien määrä on laskussa, kertoo Maahanmuuttovirasto (Migri).

Työntekijöiden, opiskelijoiden ja kansainvälisen suojelun hakemusten määrät vähenivät viime vuonna 2025.

Työperäinen maahanmuutto laski edellisvuoteen verrattuna peräti 25 prosenttia. Viraston mukaan lasku johtuu talous- ja työllisyystilanteesta.

– Työperäisen maahanmuuton vähentyminen johtuu ensisijaisesti Suomen talouden viime vuosien heikosta kehityksestä. Yritysten ja organisaatioiden epävarmat tulevaisuudennäkymät sekä korkea työttömyys ovat vähentäneet ulkomaisen työvoiman kysyntää, Maahanmuuttoviraston tietopalveluiden johtaja Johannes Hirvelä kertoo tiedotteessa.

Eniten työperusteisia oleskelulupia hakivat Intian, Filippiinien, Kiinan, Vietnamin ja Thaimaan kansalaiset.

Vetovoima heikkeni myös opiskelijoiden silmissä.

Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on lisääntynyt vuosia, mutta kasvu taittui viime vuonna. Laskua edellisvuoteen oli neljä prosenttia.

Kaikkiaan maahanmuuttovirastoon tuli viime vuonna noin 180 000 hakemusta, joista 80 prosenttia sai myönteisen ratkaisun. Virasto teki 110 000 oleskelulupapäätöstä, 5 000 turvapaikkapäätöstä ja 11 000 tilapäisen suojelun päätöstä.

Osa hakemuksista jätettiin tutkimatta tai asia raukesi.

Turvapaikkahakemusten määrä laski niin ikään entisestään viime vuonna. Suomeen saapuvien ukrainalaisten määrä taas pysyi edellisvuoden tasolla.

– Vaikka konflikteja ja kriisejä on ollut useampia viime vuodenkin aikana, turvapaikkahakemusten lasku jatkui. Turvapaikkahakemusten määrät ovat kuitenkin alttiita nopeille muutoksille, jos keskeisten lähtöalueiden poliittisessa tai turvallisuustilanteessa tapahtuu suuria muutoksia, Hirvelä sanoo.

Kansalaisuuksia myönnettiin ennätyksellisen paljon

Kansalaisuushakemusten määrä nousi korkeaksi vuosina 2023–2024 ennen kansalaisuuslain ensimmäisten muutosten voimaantuloa.

Petteri Orpon (kok.) hallitus tiukensi kansalaisuuslakia ensimmäisen kerran loppuvuodesta 2024. Tuolloin kansalaisuuden saamiseen vaadittava asumisaika piteni.

Viime vuonna hakemusten määrä palasi aikaisemmalle tasolleen, ja hakemuksia jätettiin yhteensä 11 237. Se on 34 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Perheenjäsenten osalta hakemusmäärissä oli pientä kasvua.

Hakemuksia tuli noin 24 000. Perheenjäsenten oleskelulupahakemusten määrä on ollut kasvussa vuodesta 2021 lähtien.

Sen lisäksi, että maahanmuuttohakemuksia tulee nyt aiempaa vähemmän, entistä useampi hakemus saa nyt kielteisen päätöksen. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtelan mukaan se on seurausta hallituksen maahanmuuttopolitiikasta.

Maastapoistamispäätösten määrät kasvoivat reilusti

Oleskeluluvalla Suomessa olleiden karkottamispäätöksiä virasto teki viime vuonna 2 800, mikä on 41 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Ilman oleskelulupaa Suomessa olleiden käännyttämisiä virasto teki 3 100.

Eniten karkotuspäätöksiä saivat Venäjän, Irakin ja Turkin kansalaiset.

– Maastapoistamispäätösten kasvun taustalla vaikuttavat lainsäädännön muutokset, tehostunut jälkivalvonta ja poliisin tekemien karkottamisesitysten kasvu, tietopalveluiden johtaja Johannes Hirvelä sanoo.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.

Ladataan lomaketta...