Freeskin nuoriin lupauksiin kuuluva Elias Lajunen, 18, sai reilu viikko sitten yllättäviä uutisia. Hänet oli valittu ikään kuin takaportin kautta Suomen olympiajoukkueeseen. Teemu Laurosen loukkaannuttua paikka avautui Lajuselle, joka teki valintaan edellyttävät suoritukset tammikuun maailmancupissa.
– Aluksi oli hieman vaikea ymmärtää, miten isosta jutusta on kyse. Mutta onhan tämä siisti juttu. Pääsen toteuttamaan unelmaani aikaisemmin kuin osasin odottaa, Lajunen kertoo puhelimitse Yle Urheilulle.
Nuorukainen on kilpaillut tällä kaudella maailmancupissa kahdesti napaten slopestylestä sijat 29. ja 19. Tällä viikolla hän nappasi Eurooppa-cupissa uransa ensimmäisen palkintokorokesijansa laskemalla Italian Prato Nevosossa toiseksi.
Olympialaisissa hän lähtee hakemaan parasta mahdollista suoritusta sekä ehjää laskua. Myös finaalipaikka on mahdollinen.
– Huippusuorituksella se on ihan mahdollista. Aspenin maailmancupissa jäin vain parin sijoituksen päähän.
Suomea edustavat freeskissä Lajusen lisäksi Kuura Koivisto ja Elias Syrjä. Naisissa mukana on Anni Kärävä.
Lajin kansainvälinen taso on tällä hetkellä kova, ja käytännössä kaikilla laskijoilla on mahdollisuus päästä finaaliin.
– Mitaliehdokkaitakin on monia, joten tiukka kisa on luvassa. Myös meillä suomalaisilla on kaikki mahdollisuudet mihin tahansa, Lajunen linjaa.
Isä Samppa Lajunen: ”Jännittää enemmän kuin omat kilpailut aikoinaan”
Lajunen ei ole suinkaan perheensä ensimmäinen olympiaurheilija. Isä Samppa Lajunen on yhdistetyn kolminkertainen olympiakultamitalisti ja maailmanmestari.
– Onhan isä ollut tavallaan esikuva minulle koko ajan, Elias Lajunen toteaa.
Isä-Lajusen urheilu-uran päättymisestä on ehtinyt kulua reilu parikymmentä vuotta. Arvokisamitalisti on ollut poikansa tukena enemmän isän roolissa kuin valmentajana tai neuvonantajana.
– En lähde antamaan mitään yksittäisiä neuvoja. Se, mitä on tehnyt viisitoista vuotta ennen niitä kisoja, on ratkaisevammassa roolissa, Samppa Lajunen kertoo.
Neljän lapsen isänä Lajunen on halunnut kannustaa lapsiaan tasapuolisesti heidän elämänvalinnoissaan eikä ole patistanut ketään huippu-urheilun pariin.
– Kilpaurheilu on Eliaksen oma valinta, ja olemme tietenkin sitä tukeneet ja kannustaneet. Hieno juttu, että hän pääsee tavoittelemaan omia unelmiaan.
Kuinka paljon sinua jännittää isänä katsoa, kun oma lapsi kilpailee arvokisoissa?
– Kyllähän se jännittää jopa enemmän kuin oma kilpaileminen aikoinaan. Toivon, että urheilija itse pystyisi olemaan tyytyväinen omaan suoritukseensa. Ja jos ei onnistu, niin urheilija osaa ottaa senkin vastaan. Eihän urheilu pelkkää onnistumista ole koko aikaa. Tietysti vanhempana mietin myös turvallisuusasioita.
Määrätietoa menestymiseen
Elias Lajusen intohimo laskemiseen syttyi jo alle kouluikäisenä.
– Vanhemmat veivät laskemaan, kun olin kolmevuotias. Siitä sitten alkoivat myös hyppyrit ja temput houkuttelemaan. Olisin varmaan halunnut olla rinteessä joka päivä.
Ylen asiantuntija Juho Kilkki kuvaili Lajusta määrätietoiseksi urheilijaksi, jolla on halu menestyä.
Kilkin mukaan sinut tunnetaan rauhallisena persoonana etkä pidä itsestäsi melua. Olet myös suunnitelmallinen ja tavoitteellinen. Tunnistatko itsesi tästä kuvauksesta?
– Juu, kyllä minua voisi noin kuvailla.
Vaikka olympiaunelma kävi toteen odotettua aikaisemmin, nuorella lupauksella on tavoitteet muuallakin kuin arvokisoissa.
– Tavoitteena on päästä kiertämään maailmancupia. Haluan nauttia laskemisesta niin pitkään kuin se tuntuu kivalta.