Helsinkiläinen tanssisali kajahtelee, kun tanssitaiteilija Laura Feodoroff yrittää muistella aiemmin kokeilemaansa kolttakatrillia.
Kokemus oli Feodoroffille unohtumaton: kaupunkisaamelaiset yhdessä oppimassa kolttasaamelaisten vakiotanssia katrillia. Kurssi oli täynnä riemua ja naurua, kun tanssia opetellessa mokailu kuuluu asiaan.
Kurssin jälkeen Feodoroff yrittää avata katrillin askeleita. Yhtäkkiä hupaisan ryhmätanssin askeleet tuntuvat kömpelöiltä ja ne ovat haastavaa muistaa yksin.
Feodoroff on yhdessä työparinsa elokuvaohjaaja Kati Kallion kanssa työstämässä elokuvaa kolttasaamelaisesta tanssimisesta.
Juuri nuo hetket tanssisalissa avasivat koko tarinan ytimen yhteiselle elokuvalle.
Lapsuudestaan saakka tanssinut ja saamelaisalueen ulkopuolella kasvanut Laura alkoi tuosta hetkestä lähtien löytämään tanssin kautta yhteyttään juurilleen.
”Kyllä tytön pittää tanssia”
Lapsena Laura Feodoroffilla oli tapana laittaa isänsä levyarkistoista klassista musiikkia soimaan perheen olohuoneessa.
Kuusivuotiaana Maurice Ravelin orkesteriteos Bolero tempaisi työn niin mukaansa, että oli pakko tanssia.
Musiikin ja liikkeen vuorovaikutus jätti Feodoroffiin muistijäljen.
– Sen kaltaiseen tanssin tilaan pyrin edelleen. Tanssiessa ei mieti, ei analysoi. Feodoroff kertoo hymyillen.
Feodoroff aloitti tanssikoulun 13-vuotiaana - ja jäi sille tielle.
Tosin 1990-luvun laman aikaan nuoren tanssiharrastus oli vähällä katketa. Tiukassa taloustilanteessa perheessä oli pakko miettiä, onko kalliiseen harrastukseen enää varaa.
Siinä vaiheessa Feodoroffin mummo Sevettijärveltä tuli apuun. Sinaida-mummo halusi maksaa tyttären tyttönsä tanssiharrastuksen.
– Mummolla on iso merkitys siinä, miksi yhä itseäni tanssitaiteilijaksi kutsua. Mummo päätti auttaa ja sanoi ”kyllä tytön pittää tanssia”, muistelee Feodoroff.
Sinaida-mummo oli tanssin konkari itsekin. Hän oli tunnettu kolttasaamelaisen katrillitanssin elvyttäjä, joka kokosi 1970-luvulla ryhmän esiintymään ja harjoittelemaan ryhmätanssia yhdessä. Kolttasaamelaiseen kulttuurin kuuluva katrilli ja muut yhteistanssit olivat hiipuneet yhteisön keskuudessa sodan jälkeen.
Samaan aikaan tyttären tytär taas tanssi MTV-kanavan populaarimusiikin tahtiin oululaisessa tanssikoulussa.
– Varmastikin mummo ymmärsi, mikä merkitys tanssimisella on meille. Olen myöhemmin ymmärtänyt, että meillä on yhteys toisiimme juuri tanssin kautta, pohtii Feodoroff.
Yhteistanssin kautta koettu riemu vahvisti
Sinaida-mummon kuoltua vanha mummola jouduttiin myymään ja yhteys sukuun alkoi hiipumaan.
Samaan aikaan tanssi vei Lauraa Saamenmaalta yhä vahvemmin Helsinkiin.
Hän ei oppinut lapsuudessaan isoäitinsä äidinkieltä ja koki olevansa usein irrallinen omasta kulttuuristaan, kun yhteys oli katkennut.
Tanssista tulikin myöhemmin aikuisiällä Feodorollille tapa käsitellä omia juuriaan: kolttakatrilli sytytti palon palata juurilleen ja tutkia omaa identiteettiä tanssin kautta.
Feodoroffista kertova Siõrškuäʹđam - Vaietut askeleet -elokuva sai ensi-iltansa Inarissa alkuperäiskansojen elokuvafestivaalilla Skábmagovilla. Elokuva ja tanssi muodostuivat sillaksi hänen kolttasaamelaiseen identiteettiinsä.
– Elokuvan ajatuksena on rohkaista niin itseäni kuin muita, joilla on epävarmuus omasta saamelaisuudesta. Onko kokonainen vai puolikas? Ja entä jos ei ole sitä kieltä eikä elävää yhteyttä enää, sanoo Feodoroff.
Elokuvaprosessin myötä Laura opetteli katrillin ja koki sen kautta yhteyden sukuunsa.
– Mulle se oleellisin oivallus katrillista tulee yhdessä tekemisen kautta. Katrillin voima on siinä, miten se on aika vahva liima yhteisön välillä.
Vaikka kolttasaamelaisten tanssit ovat välillä hiipuneet, on tanssi sinnitellyt osana kolttakulttuuria vaikeidenkin aikojen läpi.
Katrilli toi Feodoroffille tunteen, että hän kuuluu joukkoon, jossa omaa taustaa ei tarvitse selitellä.
Katrilli liimasi hänet kolttayhteisöön.
– Kaikista ihmisistä huokui se, että me tarvitaan tätä enemmän. Kaikki nauttivat siitä yhteistanssista ja monen suusta kuului, että tätä pitäisi tehdä lisää.
– Näen katrillin meitä lujittavana tekijänä, eikä vain tanssinmuotona, jota esitetään tapahtumissa.
