Analyysi: Kanta­suomalainen lapsi tuskin katoaisi koulusta ilman, että kukaan huolestuisi

Suomen viranomaiset sanovat, etteivät he saa tietoja kurinpito­matkoista. Muissa Pohjoismaissa asian eteen tehdään enemmän, kirjoittaa tutkiva toimittaja Jessica Stolzmann.

Jasmin Osmanin jalat kahlittuna.
Kuva: Juha Kivioja / Yle
Yle MOTin toimittaja Jessica Stolzmann.
Jessica Stolzmanntutkiva toimittaja

Voisiko kanta­suomalainen lapsi kadota koulusta ilman, että kukaan huomaisi?

Näin kysyy kunniaan liittyvän väkivallan erityisasiantuntija Ujuni Ahmed. Kysymys liittyy niin sanottuihin kurinpitomatkoihin.

MOT-ohjelma paljasti alkuviikosta, että vanhemmat ovat lähettäneet Suomesta somalitaustaisia lapsia Somaliaan ja Keniaan ankariin rangaistuslaitoksiin.

Laitoksissa kuvatut videot osoittivat, että nuoria kahlitaan niissä sänkyihin ja pidetään vähällä ruualla.

Laitoksia mainostetaan kuntoutuskouluina, joissa nuoret oppivat hyville tavoille.

Sosiaalisessa mediassa useat somalitaustaiset nuoret ovat tällä viikolla ottaneet ohjelmaan kantaa. Ilmiö on ollut heille tuttu, osalle myös omakohtaisesti.

Ujuni Ahmedin mukaan kyse on järjestelmällisestä lähisuhdeväkivallasta, vaikka taustalla olisi vanhempien aito huoli omasta lapsestaan. Näissä tapauksissa viranomaisilla olisi velvollisuus suojella lasta.

Ulkoministeriön mukaan se saa vain vähän tietoa tällaisista tapauksista.

Mutta kuinka aktiivisesti viranomaiset yrittävät nuoria tavoittaa tai saattaa vanhempia vastuuseen?

Ulkoministeriön mukaan sen tiedossa on joitain tapauksia, joissa nuori on lähetty kurinpitomatkalle. Silti keskusrikospoliisilla ei ole ollut niistä yhtään rikostutkintaa.

Rangaistuslaitoksiin lähettäminen voi Suomen lain mukaan täyttää esimerkiksi törkeän ihmiskaupan tunnusmerkit. Sellaisesta voi olla kyse, jos lapsi viedään ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin.

Muiden Pohjoismaiden käytännöt osoittavat, että nuorten auttamiseksi voi yrittää tehdä enemmän.

Norjassa ulkoministeriöllä on Kenian-lähetystössä erityislähettiläs, jonka tehtävänä on auttaa riskiryhmään kuuluvia nuoria. Toisin kuin Suomessa, tapaukset tilastoidaan järjestelmällisesti.

Esimerkiksi vuonna 2024 Norjan lähetystöön otti yhteyttä 30 nuorta, jotka oli lähetetty rangaistuslaitokseen Somaliaan.

Myös Ruotsilla ja Tanskalla on aktiivista toimintaa kurinpitomatkoille joutuneiden nuorten auttamiseksi. Tanskan lähettiläs on käynyt henkilökohtaisesti noutamassa ainakin yhden nuoren kotimaahan.

Suomessa kurinpitomatkoille joutuneita nuoria auttoi aiemmin Helsingin ennalta estävä poliisi. Se teki yhteistyötä lastensuojelun ja ulkoministeriön kanssa. Yksikkö kuitenkin lakkautettiin hiljattain.

Lapsella on oikeus huolenpitoon ja turvaan. Jos vanhemmat eivät lasta suojele tai lapsi vaikkapa katoaa koulusta, on viranomaisten toimittava, lapsen taustasta riippumatta.

Ladataan lomaketta...