Tampereella on suurista kaupungeista isoin todennäköisyys sille, että työttömyys pitkittyy.
Keha-keskuksen tilastojen mukaan virta yli kolmen kuukauden työttömyyteen oli joulukuussa Tampereella 73,2 prosenttia. Esimerkiksi Turussa luku oli 66,1 ja Helsingissä 66,9.
Virtaamaluku kertoo siitä, kuinka todennäköisesti työttömäksi jäävä henkilö on työtön vielä kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.
Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen työllisyyskatsauksen mukaan joulukuussa Tampereella oli 28 prosenttia enemmän pitkäaikaistyöttömiä kuin vuotta aiemmin.
Myös Tampereen 16,2 prosentin työttömyysaste on korkeampi kuin muilla isoilla kaupungeilla.
Yli vuoden työttömyyden todennäköisyys oli joulukuussa Tampereella suurten kaupunkien keskitasoa. Suurin todennäköisyys yli 12 kuukauden työttömyydelle oli Helsingissä.
Tampere laittaa miljoonia työttömyyden hoitoon
Työttömyyden pitkittyminen myös maksaa Tampereelle ennätyspaljon. Lasku on paisunut lähes kaksinkertaiseksi, koska vuoden 2025 alusta kuntien rahoitusvastuu laajeni ja aikaistui.
Viime vuonna Tampereen osuus työttömyysetuuksista oli 49,8 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin se oli vajaat 26 miljoonaa.
Näiden ”sakkomaksujen” hillitsemiseksi pormestari Ilmari Nurminen (sd.) on antanut elinvoimajohtaja Pekka Salmelle tehtäväksi koota työllisyyteen vaikuttavia toimenpiteitä kevääseen mennessä. Asiasta kertoi ensin Aamulehti.
Viiden hengen työryhmän työ alkaa tällä viikolla, ja valmista pitäisi olla maaliskuussa. Työ on osa ensi vuoden budjettivalmistelua.
Toimenpiteiden rahoituksesta ei ole vielä linjattu.
– Meillä on 20 000 ihmistä vailla työtä, eli ei tämä kymppitonneilla muutu mihinkään. Jos halutaan saada vaikuttavuutta, puhutaan miljoonista euroista, Salmi kertoo.
Hänen mukaansa työryhmän pitää osoittaa, että raha saadaan takaisin jollain aikavälillä. Yksi suora hyöty on Tampereen sakkomaksujen alentuminen.
Lisäksi kaupunki saa enemmän verotuloja, kun ihmiset pääsevät töihin.
Eri keinoja työttömyyden hillitsemiseksi
Joulukuussa Tampereella oli yli 21 000 työtöntä työnhakijaa ja 1 051 avointa työpaikkaa.
Elinvoimajohtaja Pekka Salmen mukaan kaupunki voi tehdä enemmän, jotta piilotyöpaikkoja löydettäisiin. Tässä auttaa esimerkiksi yhteistyö yritysten kanssa.
Salmi nostaa esiin myös yhdistysten ja järjestöjen tukemisen. Hänen mukaansa kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä on heikennetty voimakkaasti valtakunnan tason päätöksillä.
– Pitää tarkastella, millaisilla keinoilla voisimme tukea enemmän välityömarkkinaa, jotta he voisivat työllistää esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä ja saada heitä avoimille työmarkkinoille, Salmi sanoo.
Kolmantena keinona Salmi pitää kuntatyöllistämisen lisäämistä.
Kuntiin työllistettyjen määrä on vähentynyt Pirkanmaalla vuodessa reilut 35 prosenttia. Salmen mukaan taustalla ovat palkkatuen lainsäädännön muutokset.
Palkkatuki rajattiin yrityksiin ja järjestöihin vuodenvaihteessa 2024–2025.
– Tässä tilanteessa olisi perusteltua, että kuntatyöllistämistä edistettäisiin. Työn kysyntää pitäisi nyt lisätä, Salmi sanoo.
Aamulehden mukaan pormestari Nurminen haluaa myös, että nuorten kesätyömahdollisuuksia parannetaan.