Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue näyttää olevan soten rahoituslain muutosten ”Hannu Hanhi”.
Hallituksen esitys hyvinvointialueiden rahoituslain ”kolmannesta korjaussarjasta” leikkaa kaikkien muiden alueiden rahoitusta paitsi Keski-Pohjanmaan.
Hallitus aikoo muuttaa lakia siten, että vuonna 2029 alueiden rahoitus vähenisi yhteensä 390 miljoonaa euroa. Asukasta kohden rahoitusta leikattaisiin noin 70 eurolla vuodessa.
Hyvinvointialueet joutuvat käyttämään kaiken luovuutensa palveluiden järjestämisessä. Samaan aikaan vanhusten määrä kasvaa, mikä lisää myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta.
Helsinki ja suuret hyvinvointialueet, joilla menee taloudellisesti paremmin menettäisivät muutoksen myötä enemmän kuin pienemmät alueet.
Helsinki häviäisi rahoitusta eniten, yli 100 miljoonaa euroa tai 140 euroa asukasta kohden.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus taas vähenisi noin 50 miljoonaa tai 100 euroa asukasta kohden. Saman verran häviäisi rahoitusta myös Varsinais-Suomelta.
Keski-Pohjanmaa kasvattaisi ainoana hyvinvointialueena rahoitustaan noin miljoonalla eurolla tai 20 eurolla asukasta kohden. Palvelutarpeeseen ja siirtymätasauksen porrastukseen tehtävät muutokset toisivat alueelle yllättäen rahaa.
Heikoimmassa taloustilanteessa olevien alueiden mahdollisuus järjestää palvelut on turvattava perustuslain mukaan, joten rahoituksen muutoksia on pehmennetty niiden osalta. Ajatuksena on, että niiltä alueilta leikataan enemmän, joilla on rahaa.
Vaikka moni hyvinvointialue teki ylijäämäisen tuloksen viime vuonna, vanhat katettavat alijäämät painavat niiden taloutta.
Siirtymätasauksista neljäsosa pois
Valtion hyvinvointialueille maksamaan rahoitukseen vaikuttavat muun muassa palvelutarve, asukasmäärä, diagnoositiedot ja siirtymätasaukset. Asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus vaihtelevat eri alueilla.
Lakia muutettaisiin siten, että jatkossa palvelutarpeen kasvusta huomioidaan rahoituksessa enää 60 prosenttia, kun nyt siitä huomioidaan 80 prosenttia. Myös palvelutarpeen määräaikaisesta korotuksesta luovutaan etuajassa vuonna 2028.
Hallitus haluaa vähentää alueiden nykyistä eriytymistä, joten rahoituksen asukasperusteista osuutta vähennettäisiin yhdellä prosenttiyksiköllä ja vastaavasti palvelutarpeen osuutta nostettaisiin vuonna 2028.
Näillä muutoksilla säästöä syntyisi yhteensä 270 miljoonaa euroa vuonna 2029.
Rahoituksen siirtymätasauksiin on tulossa pysyvä neljäsosan leikkaus vuoteen 2030 mennessä. Siirtymätasaukset ovat rajanneet sote-uudistuksen vaikutuksia alueille.
Samalla valtion rahoitusosuus siirtymätasauksista pienenisi merkittävästi. Muutos tarkoittaisi, että alueet rahoittaisivat itse joillekin alueille maksettavaa siirtymätasausta.
Siirtymätasausten porrastusta muutettaisiin ensi vuodesta alkaen siten, että summa vähenisi tai kasvaisi 10 eurolla asukasta kohden vuodessa.
Kaikilla tasausten muutoksilla säästettäisiin yhteensä 120 miljoonaa euroa.
Uutta on se, että Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) ja valtiovarainministeriö voisivat korjata virheitä alueiden toimittamissa diagnoositiedoissa. Vaihtelevat kirjauskäytännöt ja virheet diagnoositiedoissa ovat voineet vähentää tai kasvattaa alueen rahoitusta merkittävästikin.
Muuten käytössä olevaan diagnoosimalliin tehdään vain pieniä päivityksiä, vaikka THL ehdotti suurempaa remonttia viime syksynä. Jatkossa esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon diagnooseista otettaisiin huomioon vain hyvinvointialueiden rahoittamat ostopalvelut ja palvelusetelit.
Lisäksi saaristovaltaiset hyvinvointialueet voisivat saada lisää rahoitusta, kun saaristolaisuuskriteeriä muutetaan.
Uusia kriteerit täyttäviä alueita olisivat Itä- ja Länsi-Uusimaa, mutta Pohjois-Pohjanmaa tippuisi joukosta pois. Syynä on Hailuodon sillan valmistuminen.
Hallituksen esitys on parhaillaan lausuntokierroksella, joten yksityiskohdat voivat vielä muuttua hieman palautteen jälkeen. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.
