Ensihoitaja kohtaa väkivaltaa liki joka sadannella ensihoitotehtävällään, ilmenee Turun ammattikorkeakoulun, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ja Turun yliopiston yhteisessä, kaksi vuotta kestäneessä tutkimushankkeessa.
Ensihoitotehtävistä 0,7 prosenttia on sellaisia, joissa ensihoitaja kohtaa väkivaltaa.
− Kaikista väkivaltatapauksista ei raportoida eteenpäin, eli luku ei anna täyttä kuvaa, ja se on merkittävä ongelma, muistuttaa tiedotteessa ensihoidon yliopettaja ja koulutusvastaava Jani Paulin Turun AMK:sta.
Väkivallalla tarkoitettiin tutkimuksessa fyysistä, verbaalista tai seksuaalista väkivaltaa.
Alkoholilla suuri osuus
Tyypillisiä riskitekijöitä väkivaltatilanteille olivat viikonloppuyö, kaupunkialue, humalainen miespotilas ja mielenterveyden ongelmat. Väkivallan aiheuttaja oli tutkimuksen mukaan useimmiten potilas. Hoitokertomuksiin oli lisäksi kirjattu muiden paikalla olleiden, muun muassa perheenjäsenten, ensihoitajiin kohdistamaa väkivaltaa.
Eniten ensihoitajat kokivat väkivaltaa potilaan kotona, mutta myös ambulanssissa, hoitolaitoksissa tai julkisilla paikoilla. Yleisimmät väkivaltaisesti käyttäytyneiden potilaiden työdiagnoosit olivat mielenterveysongelmat ja runsas alkoholin käyttö.
Väkivaltaisesti käyttäytyneistä potilaista yli 30 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Ensihoitajat kohtasivat väkivaltaa, vaikka poliisi oli mukana kohteessa.
Selkeät toimintamallit käyttöön
Tutkimuksen mukaan ennakoiva riskien tunnistaminen, selkeät toimintamallit ja organisaation tuki vaikuttavat väkivallan hallintaan ja ennaltaehkäisyyn.
− Poliisin resurssit ovat rajalliset ja ensihoidon osalta on määrittämättä, miten epäselvissä uhkatilanteissa tulisi toimia, Paulin sanoo tiedotteessa.
Uhkatilanneraportointia tulisi edistää esimerkiksi integroimalla se potilaskertomuksiin, selventää tutkimus.
Hankkeen rahoitti Työsuojelurahasto (TSR).