Ylen podcast-sarja Hyviä aikeita selvittää rescuekoiratoiminnan todellisuutta. Sarjassa perehdytään erityisesti liettualaiseen Penkta kojan koiratarhaan, josta on tuotu vuosittain satoja kodittomia koiria Suomeen.
Tarhan merkittävin yhteistyökumppani on ollut suomalainen rescuekoirayhdistys Pet Rescue Finland. Yle kertoo asiasta, koska Suomeen saapuu vuosittain tuhansia rescuekoiria, ja aihe on siksi yhteiskunnallisesti kiinnostava.
Vierailu tarhalla näytti karut olosuhteet
Sarjaa varten Ylen työryhmä vieraili toukokuussa 2025 Penkta kojan tarhalla, joka sijaitsee pienessä Linksmakalnisin kylässä lähellä Kaunasia.
Käynti vanhassa kivitalossa näytti karut olosuhteet: Isoa osaa koirista pidettiin ahtaissa häkeissä, joita oli pinottu päällekkäin. Jotkut koirista eivät mahtuneet kunnolla edes kääntymään tai nostamaan päätään. Lämmin ja kostea ilma löyhkäsi koiran ulosteelta.
Kuuntele Hyviä aikeita -podcast Yle Areenassa:
Liettuan ruoka- ja eläinlääkintäviraston edustaja Aistė Prielgauskaitė kertoi podcastin haastattelussa, että virasto on yrittänyt puuttua Penkta kojan toimintaan jo vuosia.
Virasto arvioi, että tarhalla on tilaa 150 koiralle, mutta viime vuoden toukokuussa tarhalla oli yli 400 koiraa. Penkta kojalla ei ole ollut vuoden 2023 jälkeen viranomaisten lupaa vastaanottaa uusia eläimiä.
Ahtaista oloista huolimatta Penkta koja on hakenut tarhalle lisää koiria Georgiasta asti, selviää Ylen saamasta Liettuan Ruokaviraston asiakirjasta sekä suomalaisten rescueyhdistysten antamista tiedoista. Koirien tuonti on ollut lainvastaista.
Suomalaiset rescuekoirayhdistykset kertoivat Hyviä aikeita -podcastissa, että tarha on salannut koirien todellisen alkuperän. Ainakin yksi liettualaiseksi luultu, mutta todellisuudessa georgialainen koira on päätynyt Suomeen. Asia selvisi koiran papereista.
Suomalaiset yhdistykset ovat lopettaneet yhteistyön tarhan kanssa Ylen työryhmältä saamiensa tietojen sekä itse tekemänsä selvitystyön tuloksena.
Sitä ennen Pet Rescue Finland oli tuonut Penkta kojasta vuosittain satoja koiria Suomeen. Toinen yhdistyksistä päätti yhteistyön ensimmäisen toimituksen jälkeen.
Ylen tapaama Penkta kojan omistaja Agnė Volockytė totesi tilanteen tarhalla olevan hyvin vaikea. Hän kertoi Hyviä aikeita -podcastin haastattelussa, että koiria on liikaa, mutta tarha kokee velvollisuudekseen auttaa kaikkia.
– Jos emme auta koiria, kunnan työntekijät tappavat ne.
Volockytė ei tarjonnut lisätietoja tai todisteita väitteelleen. Koirien oloista hän sanoi, että tarha on vain lyhyt pysähdys matkalla kohti parempaa elämää.
Volockytė ja Ylen haastattelema tarhan viestintävastaava Viktoriya Gižaitė eivät ottaneet kantaa siihen, että Penkta koja rikkoo jatkuvasti vuonna 2023 annettua kieltoa vastaanottaa uusia eläimiä.
Tapaamisten jälkeen selvisi, että Penkta kojalle on tuotu koiria Georgiasta. Tarha ei halunnut vastata Ylen sähköpostitse lähettämiin kysymyksiin asiasta.
Alalle on yritetty luoda yhteisiä pelisääntöjä
Ylen Ruokavirastolta saaman tiedon mukaan koirien kaupallisessa tuonnissa huippuvuosi oli 2022, jolloin Suomeen saapui yli 4 500 koiraa. Suurin osa niistä tuli rescuetoimintaan liitetyistä maista, kuten Venäjältä, Romaniasta ja Espanjasta.
Kaupallinen tuonti ei kuitenkaan anna täyttä kuvaa tilanteesta, sillä luvussa eivät näy yksityishenkilöiden tuomat rescuekoirat. Kynnys aloittaa toiminta yksityishenkilönä on matala, sillä EU-lainsäädännön vaatimukset (siirryt Ruokaviraston sivulle) ei-kaupalliseen koirien maahantuontiin ovat vähäiset.
Suomessa toimii yli 50 rescuekoirayhdistystä. Ne noudattavat EU:n asettamia ja Ruokaviraston valvomia koirien kaupallisen tuonnin vaatimuksia, mutta yhdistysten sisäiset käytännöt ja standardit adoptiotoiminnassa vaihtelevat.
Yhtenäisiä, vastuullisempia toimintatapoja on yritetty luoda Responsible Rescue -sitoumuksen (siirryt sitoumuksen sivustolle) avulla. Suomalaiset rescueyhdistykset kehittivät sen vuonna 2018.
– Jos viranomaisilta ei tule tarkempaa ohjeistusta, niin rescueyhdistykset yhdessä tekevät vastuullisemman toiminnan kriteerit, sanoo Responsible Rescue -sitoumuksen ohjausryhmässä toimiva aktiivi Tanja Liukkonen.
Responsible rescue -sitoumus edellyttää jäseniltään viranomaisvaatimuksia laajempaa tautitestausta sekä avustustyötä koirien lähtömaassa.
Mukanaolo on vapaaehtoista. Sitoumukseen kuuluu 10 rescueyhdistystä, joista yksi on liettualaisen Penkta kojan koiria Suomeen tuonut Pet Rescue Finland.
Koiria löytyisi Liettuasta ja meidän tulisi saada ne mahtumaan jonnekin. Minkä ihmeen takia tulisi tuoda ulkomailta koiria Liettuaan?
Liisa Leitzinger, Pet Rescue Finlandin perustaja
Hyviä aikeita -podcastissa Pet Rescue Finlandin toiminnanjohtaja Emilia Säles toteaa, ettei tarha ole kertonut heille totuutta kaikkien koirien alkuperästä. Yhdistys oli erikseen kieltänyt Penkta kojan tarhaa tuomasta koiria ulkomailta tarhalle, mutta tarha ei ollut noudattanut yhteistä sopimusta.
Myös Pet Rescue Finlandin perustaja Liisa Leitzinger kommentoi podcastissa tarhan toimintaa.
– Koiria löytyisi Liettuasta ja meidän tulisi saada ne mahtumaan jonnekin. Minkä ihmeen takia tulisi tuoda lisää koiria ulkomailta Liettuaan?
Liettualaisten koirien paljastuminen georgialaisiksi on ollut järkytys myös Responsible Rescue -sitoumuksen kehittäjille, ja se on johtanut käytännön toimiin. Jatkossa sitoumusten jäsenten tulee valvoa, ettei niiden yhteistyötarhoille päädy koiria kohdemaan ulkopuolelta.
Rescuet ovat vaihtoehtoista lemmikkikulttuuria
Dosentti ja erikoistutkija Nora Schuurman Turun yliopistosta liittää rescuekoirien kasvaneen suosion liikkuvuuden lisääntymiseen. Matkoilla nähdyt kodittomat koirat herättävät halun auttaa, ja ne tarjoavat väylän helpottaa niin sanottua maailmantuskaa.
– Ei ehkä voida tehdä mitään maailman isoille ongelmille, mutta ajatellaan, että voidaan tehdä tästä maailmasta parempi eläimille.
Schuurman muistuttaa, että ilmiössä on kyse myös vaihtoehtoisesta lemmikkikulttuurista. Rescuekoiran ottaminen voidaan nähdä ratkaisuna länsimaisen koirakulttuurin ongelmiin, kuten liialliseen rodunjalostukseen.
Rescuetoiminnassa vastaan tulevat myös kehitysavusta tutut haasteet. Vauraista maista tuodaan neuvoja ja resursseja, mutta luottamuksellisen avustussuhteen rakentaminen voi olla vaikeaa.
Meillä on hyväksyttyä ottaa koiria maista, joita pidetään ala-arvoisina koiramaina. Se kertoo meistä jotain.
Nora Schuurman, dosentti ja erikoistutkija
Schuurman kehottamaan kääntämään katsetta myös kotimaiseen koirakulttuuriin.
– Meillä on kulttuuri, jossa on ok ottaa koiria muista maista, joita pidetään ala-arvoisina koiramaina. Se kertoo meistä jotain. Olemmeko jollain tavalla muita parempia?
Schuurman on tutkinut koirien sopeutumista uusiin koteihinsa Turun yliopistolle tekemässään tutkimuksessa Rescue-koirat ja lajienvälisen hoivan kulttuuri.
Kaikki adoptoidut koirat eivät koskaan täytä lemmikkikoiriin liitettyjä oletuksia ja kulttuurisia normeja. Katukoira joutuu sopeutumaan elämään ihmisen säännöillä ja hallinnassa. Kaikista ei tule mallikelpoisia koirakansalaisia.
– Siinä voi tulla pettymyksiä. Ihminen voi myös ymmärtää, ettei hän oikeastaan halua rescuekoiraa, vaan ihan vain koiran.
Juttua muokattu 16.2.2026 klo 11.49: Korjattu, että koirien maahantuonnin vaatimukset tulevat EU-lainsäädännöstä, eivät Ruokavirastolta kuten tekstissä aiemmin luki.