Valtio patistelee kriisikunta Ähtäriä liitosneuvotteluihin – naapuri tiukkana: ”Emme vapaaehtoisesti niihin lähde”

Yle tavoitti Ähtärin seitsemästä naapurikunnasta viiden johtajat. Vapaaehtoista kumppania kuntaliitokseen voi tästä joukosta olla vaikea löytää.

Ähtäri ja sen rajanaapurikunnat.
Ähtärillä on seitsemän rajanaapurikuntaa, joista kolme samassa maakunnassa Etelä-Pohjanmaalla. Neljä kunnista sijaitsee Pirkanmaalla tai Keski-Suomessa. Kuva: Hanne Leiwo / Yle, Mapcreator, Openstreetmap

Ähtärin kaupunki joutuu aloittamaan kuntaliitokseen tähtäävän erityisen kuntajakoselvityksen.

Tunnustelut mahdollisesta vapaaehtoisesta kuntaliitoksesta kaupunki aloittaa samantien, mutta virallisesti kaupunginvaltuustossa asiaa käsitellään maaliskuussa. Tuolloin valtuustolla on mahdollisuus linjata, miten ja kenen kanssa se haluaisi asiassa edetä.

Valtiovarainministeriölle kaupungin kanta on ilmoitettava 25. maaliskuuta mennessä, minkä jälkeen asiaa lähtee ratkomaan ministeriön nimeämä selvittäjä.

Selvittäjä kutsuu neuvottelupöytään kunnat harkintansa mukaan. Mahdollinen liitos voidaan tehdä riippumatta kuntien omasta halukkuudesta.

Rajanaapurikunnat keskusteluihin

Ähtärillä on seitsemän rajanaapuria.

Näitä kuntia se mahdollisesti lähestyy jo ennen maaliskuuta tunnustellakseen liitoshalukkuuksia.

Naapureista kolme on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, missä Ähtärikin on, yksi kuuluu Pirkanmaahan ja kolme Keski-Suomeen.

Yle tavoitti viiden kunnan johtajat kertomaan, millaisin miettein he suhtautuvat mahdollisiin kuntaliitosneuvotteluihin.

”Aika kova taloudellinen kurimus”

Alavuden kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki kertoo, että Ähtärin kuntajakoselvityksestä ja osallistumisesta kuntaliitosneuvotteluihin keskusteltiin heti maanantaina epävirallisesti Alavuden kaupunginhallituksessa.

– Olemme hyvin tietoisia siitä, että valtioneuvosto voi meiltä osallistumisen edellyttää, vaikka emme olisi vapaaehtoisia, mutta tämänhetkisten tunnustelujen pohjalta päättäjämme ovat sitä mieltä, että me emme vapaaehtoisesti niihin lähde, Heinämäki sanoo.

Asia edellyttää kuitenkin käsittelemistä virallisesti päätöksentekoelimissä. Lisäksi tarvitaan sekä tarkemmat tiedot Ähtärin tilanteesta että reunaehdoista, joilla neuvotteluja käytäisiin, Heinämäki muistuttaa.

Kyse on taloudesta. Alavudella on ylijäämää ja Ähtärillä alijäämää, kaupunginjohtaja sanoo.

– Alavus menettäisi nykyisen taloudellisen puskurinsa. Sen lisäksi lainamäärämme yli tuplaantuisi, vaikka väestö lisääntyisi vain noin puolella siitä, mikä se on tällä hetkellä. Kyllähän se aika kova taloudellinen kurimus olisi.

Alavuden keskustan risteys marraskuisena iltana.
Alavus on noin 10000 asukkaan kaupunki. Se kuuluu Kuusiokuntien seutukuntaan, mihin Ähtärikin kuuluu. Arkistokuva. Kuva: Hanne Leiwo / Yle

”Sivuuttaisin oikeastaan koko asian”

Noin 1 800 asukkaan Soinin kunnanjohtaja Maija Pihlajamäki toivoo, että Ähtäri löytäisi tilanteeseensa ratkaisun.

– En kuitenkaan näe Soinia varteenotettavana liitoskumppanina Ähtärille. Sivuuttaisin oikeastaan koko asian, Pihlajamäki sanoo.

Ähtärin kuntajakoselvitystä Pihlajamäki seuraa tarkasti.

– Esimerkiksi sitä, onko lopulta luvassa yhden kunnan liitos vai onko mukana useampi kunta.

Soinin kunnantalo kuvattuna talviauringossa helmikuussa 2022.
Soinissa on käynnissä organisaatiouudistus, joka pyrkii vastaamaan sekä väestörakenteen muutoksiin että kunnan taloudellisiin haasteisiin. Arkistokuva. Kuva: Hanne Leiwo / Yle

Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivusen mukaan kaupungin päätöksentekoelimissä asiaa käsitellään sitten, jos kutsu keskusteluihin tulee. Viralliseen yhteydenottoon kuitenkin varaudutaan.

Mahdollinen pakkoliitos olisi ”huikea juttu” kunnan itsehallinnon ja -määräämisoikeuden kannalta, kaupunginjohtaja pohtii.

Ähtärillä on paljon kannettavaa, joten neuvottelut edellyttäisivät tarkkoja taustalaskelmia, Koivunen sanoo.

– Olisiko pakkoliitoksessa valtio mukana niitä kantamassa, ettei käy niin, että vastaanottajastakin tulee kriisikunta. Ei ole helppo yhtälö kenellekään.

Isopanda leikkimässä Ähtärin eläinpuistossa.
Matkailuyhtiöiden konkurssit laskivat Ähtärin kaupunkikonsernin tuloksen sellaiseksi, että itsenäisenä säilymisen ei nähty olevan mahdollista. Pandat Lumi ja Pyry on jo palautettu takaisin Kiinaan. Arkistokuva. Kuva: Tarmo Niemi / Yle

Toiseen maakuntaan?

Ähtärin naapurikunnista Virrat, Keuruu, Multia ja Saarijärvi ovat eri maakunnissa kuin Ähtäri tällä hetkellä.

Multia vältti vastikään omassa arviointimenettelyssään kuntaliitoksen, kun sen osalta katsottiin, että edellytykset itsenäisenä jatkamiseen ovat olemassa.

Keski-Suomeen kuuluvan Keuruun kaupunginjohtaja Janne Teeriaho ei muista, että aiemmissa kuntaliitoksissa olisi ylitetty maakuntajakoja.

Teeriaho sanoo, että asia on saatu tiedoksi Ähtäristä, mutta sen virallisempi käsittely kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa odottaa virallisia kutsuja.

– Jos Ähtärillä on sellainen näkemys ja tahtotila, että haluavat Keuruuseen, niin sitten käymme omat keskustelummme.

Virtain keskustie kuvattuna aurinkoisena huhtikuun päivänä.
Virrat ja Ähtäri ovat naapureita. Esimerkiksi Killinkosken kylältä niiden rajalta asiointia tapahtuu molempien suuntiin, vaikka kylä kuuluu Virroille. Arkistokuva Virtain keskustasta. Kuva: Sanni Isomäki / Yle

Ähtärin naapureista Virrat kuuluu Pirkanmaahan. Myös sen hyvinvointialue on eri kuin Ähtärillä.

Se tekee ajatuksen kuntaliitoksesta erilaiseksi, sanoo kaupunginjohtaja Henna Viitanen.

Viitanen arvelee, että Virrat kutsutaan keskusteluihin ja kaupunki niihin osallistuu, jos näin tapahtuu.

– Naapurin kanssa aina keskustellaan ja tehdään yhteistyötä. Ähtärin tilannetta on toki seurattu, mutta kuntaliitoksesta on liian aikaista sanoa mitään, Viitanen sanoo.

Ähtäri tiedotti alkavasta kuntaliitosselvityksestä maanantaina 2.2. Video: Tarmo Niemi / Yle