Ihmisten valvomiseksi ja tunnistamiseksi on kehitetty mitä mielikuvituksellisimpia uusia tekniikoita.
Tekoälyyn pohjautuva valvonta on valtavassa kasvussa, tutkija ja verkkoteknologioiden strategisen käytön asiantuntija Markus Holmgren Ulkopoliittisesta instituutista kertoo.
Esimerkiksi Iran on rakentanut kiinalaisten avulla tehokkaan verkkovalvontajärjestelmän, minkä takia tammikuun alun mielenosoituksista on vuotanut niukasti tietoa maan ulkopuolelle. Myös länsimaissa käytetään tekoälyä valvonnan apuna.
Tekoäly pystyy käsittelemään valtavia määriä tietoa eri lähteistä, kuten valvontakamerakuvista ja ihmisen toiminnasta verkossa. Se kiihdyttää entisestään tunnistustekniikoiden kehitystä. Esimerkiksi turvallisuusalan startupit kehittävät koko ajan uudenlaisia tapoja ihmisten tunnistamiseksi.
Holmgren listaa muutamia tekniikoita, joilla ihminen voidaan tunnistaa.
1. Hiiren liiketunnistus
Hiiren liiketunnistus analysoi käyttäjän yksilöllistä tapaa liikuttaa ja klikata hiirtä näytöllä. Jokaisella on oma tyypillinen tapa lepuuttaa hiirtä ja liikuttaa sitä. Näin henkilö voidaan tunnistaa, vaikka hän yrittäisi pysyä anonyyminä verkossa.
Hiiren liiketunnistus on kehitetty Holmgrenin mukaan erityisesti tiedustelupalveluiden käyttöön.
2. Kirjoituksen rytmitys
Kirjoituksen rytmitys perustuu näppäimistön painallusten nopeuden ja rytmin analysointiin. Tekoälymallit pystyvät tunnistamaan käyttäjän, kun rytmityksestä on kertynyt tarpeeksi dataa.
3. Wifi-signaalin muutokset
Kodin langattoman wifi-verkon avulla voi tunnistaa asunnossa olevat henkilöt. Kun wifi-signaali kulkee ihmisen läpi, kehon luut ja sisäelimet aiheuttavat signaaliin tunnistettavia muutoksia. Näin ihminen voidaan tunnistaa ilman suoraa näköyhteyttä.
Menetelmä on vielä kehitysvaiheessa.
4. Kasvojen tunnistus
Kasvojen tunnistus perustuu algoritmiin, joka tunnistaa yksilölliset kasvonpiirteet esimerkiksi kuvasta ja vertaa niitä tietopankkiin.
Kasvojen tunnistusta käytetään laajasti esimerkiksi valvontakameroissa, lentokentillä ja mobiililaitteiden kirjautumisessa. EU on kieltänyt sen käytön julkisilla paikoilla.
5. Hahmontunnistus
Menetelmää käytetään esimerkiksi hämärässä tai ihmisen ollessa kauempana kamerasta. Jokaisella ihmisellä on tunnistettavat yksilölliset piirteet: askelpituus, painopisteen siirtyminen ja raajojen mittasuhteet.
Pariisin olympialaisten aikaan viranomaiset käyttivät tätä tekniikkaa ihmisjoukkojen tarkkailuun.
6. Äänentunnistus
Äänentunnistus perustuu yksilöllisiin ääniominaisuuksiin, kuten taajuuksiin ja sävyyn. Holmgrenin mukaan tekniikkaa hyödynnetään turvajärjestelmissä ja rikostutkinnassa. Tekniikan kehittyessä ihminen voidaan tunnistaa yhä tarkemmin äänestä.
7. Lämpöjäljen tunnistus
Lämpö- ja monispektrikameroilla havaitaan yksilöllinen lämpöjälki, joka riippuu kehon rakenteesta sekä verisuonistosta. Tätä tekniikkaa käytetään esimerkiksi autossa istuvien ihmisten tunnistamiseksi. Holmgrenin mukaan tällaisten kameroiden käyttö on maailmanlaajuisesti kasvussa.
8. Massan lämmön seuranta
Lämpökameroilla voidaan mitata ihmisjoukon lämpötilaa. Ihmisen kiihtyessä tai hermostuessa kehon lämpö nousee hieman, ja tämä voidaan havaita suuremmasta ryhmästä.
Näin viranomaiset voivat ennakoida vaikkapa joukkotappelun syntymistä isossa urheilutapahtumassa. Autoritäärinen valtio voi puolestaan ennakoida kiellettyjen mielenosoitusten syntymistä.
Millainen valvonta on hyväksyttävää?
Tekoälyyn perustuvan valvonnan avulla viranomaiset voivat ennakoida ja estää vakavia rikoksia, kuten kouluampumisia tai terroritekoja.
Valvontatekniikan kehitykseen liittyy myös uhkia, Holmgren sanoo. Tekoälyn käyttö lisää viranomaisten valtaa kontrolloida ihmisten elämää.
– Inhimillinen tulkinta katoaa, kun valvonta automatisoidaan, hän sanoo.
Suomessa ei ole käyty Holmgrenin mielestä riittävästi yhteiskunnallista keskustelua siitä, kuinka laaja valvonta hyväksytään.
Yle on aiemmin kertonut siitä, miten esimerkiksi Israelin armeija käyttää kasvojentunnistusta palestiinalaisten valvomiseen.