Tämän talven kallein sähkön hintapiikki koettiin tiistaina – sattumalta samana päivänä, kun Kemijärven kaupunginvaltuusto tyrmäsi pumppuvoimahankkeet.
Itälappilaisen Kemijärven valtuuston päätös veti maton hallituksen energiasuunnitelmien alta. Hallitus haluaa Suomeenkin pumppuvoimaa säätövoimaksi ja lupaa hallitusohjelmassa sille etusijan luvituksessa.
Kemijärven voimalahankkeet tyssähtivät tällä erää ympäristöhaitoista huolestuneen kaupunginvaltuuston kielteiseen periaatepäätökseen. Kolmella yhtiöllä oli suunnitteilla neljä voimalaa kuntaan, josta löytyy niin vettä kuin tarvittavia korkeuseroja.
Muualla Suomessa suunnitelmia ei tällä hetkellä ole.
Energiaosaston päällikkö Riku Huttunen Työ- ja elinkeinoministeriöstä toivoo, että viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu.
– Sähköjärjestelmän kannalta olisi erinomainen asia, että tällaisia energiavarastoja olisi jossain päin Suomea. Kemijoki-yhtiön voimalahankehan pääsi myös Euroopan unionin yhteisen edun hankkeiden listalle, joten EU:kin pitää näitä asioita tärkeinä.
Pumppuvoimaloiden arvo on Huttusen mukaan siinä, että niihin voidaan varastoida energiaa päiväkausiksi, kun viime aikoina yleistyneissä akkuvarastoissa kyse on tunneista.
Ilman kuntien myötämieltä hallitus ei voi pumppuvoimaa edistää. Valtuutettujen suopeutta voi kuitenkin yrittää hakea esimerkiksi muuttamalla verotusta kunnalle tuottoisammaksi.
– Kiinteistöveroasiat ja niiden tuottojen suuntaaminen on varmasti yksi pohdittava asia. Nehän ovat edistäneet esimerkiksi tuulivoimainvestointeja monessakin kunnassa, Huttunen pohtii.
Kemijärvelläkin tuleva valtuusto voi päättää pumppuvoimaloista toisin.
Ylivoimaisesti yleisin tapa varastoida energiaa
Pumppuvoimaloissa vettä pumpataan sähköllä ylämäkeen, kun sähkö on halpaa. Kun kysyntä on kova ja hinta korkealla, vesi lasketaan alas turbiinin läpi.
Sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta sanoo, että tiistain hintapiikkiä pumppuvoimala olisi leikannut. Hinnan muodostumiseen vaikuttavat kuitenkin monet asiat, kuten kaikkien pohjoismaisten tarjousalueiden kysynnät, tarjonnat ja siirtoyhteydet.
– On vaikea sanoa yksiselitteisesti, paljonko vaikutus senteissä olisi, jos pumppuvoimala olisi ollut eilen käytössä. Mutta joka tapauksessa se olisi ollut merkittävä.
Säätövoiman tarve kasvaa samaa tahtia sääriippuvaisen tuuli- ja aurinkovoiman kanssa. Myös Järventausta korostaa, että pumppuvoimala on säätövoiman lisäksi energiavarasto, eikä vastaavia varastointimahdollisuuksia oikein ole.
Esimerkiksi vety on kallis vaihtoehto huonon hyötysuhteensa vuoksi.
– Erilaisia ratkaisuja kehitetään, mutta maailmalla käytössä olevista sähköjärjestelmän energiavarastoista 80–90 prosenttia on pumppuvoimalaitoksia. Että sillä tavalla tämä olisi kyllä tarpeellinen ja hyvä ratkaisu, Järventausta sanoo.
Pumppuvoimayhtiöt: keskustelu jatkuu
Kemijärvelle pumppuvoimaloita ovat suunnitelleet Kemijoki-yhtiö, Suomen voima sekä PVO-Vesivoima kahdella voimalalla. Yhteensä investoinnit ovat kahden miljardin euron suuruiset.
Yhtiöt toivovat keskustelun pumppuvoimaloista jatkuvan edelleen avoimena.
Yhtiöistä kerrotaan Ylelle, että esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ja muita selvitystöitä jatketaan edelleen.
Hankkeista pisimmällä on Kemijoki-yhtiön suunnitelma pumppuvoimalasta Ailangantunturiin. Sen YVA-menettely on yhtiön mukaan tarkoitus saada valmiiksi tänä keväänä.