1980-luvun taitteessa IT-väen keskuudessa eli lentävä lause: kukaan ei ole koskaan saanut potkuja ostamalla IBM:ää.
Tietokonemarkkinoille oli alkanut ilmestyä Commodoren ja Applen kaltaisia uusia tulokkaita, jotka yrittivät vallata alaa kotikäyttäjien kautta. Yrityksissä ja virastoissa IBM piti kuitenkin pintansa, koska hankinnoista vastaavat halusivat pelata varman päälle.
Tänä päivänä 80-luvun lentävä lause voitaisiin päivittää muotoon: kukaan ei ole koskaan saanut potkuja ostamalla Amazonin pilvipalveluita tai Microsoftin ohjelmistoja.
Viime aikoina yhdysvaltalaisten yhtiöiden pilvipalveluihin on päätetty siirtää muun muassa suomalaisten vaalidatat, verotietoja ja Kela-tietoja.
Eikä ihme. Amerikkalaisten teknologiajättien palvelut toimivat todella hyvin ja luotettavasti. Käyttömäärään verrattuna ne vikaantuvat erittäin harvoin.
Ainakin tähän asti.
ICC:n tuomarin digieristys nosti ongelman esille
Yhdysvaltain nykyhallinnon suhtautuminen Eurooppaan ja valmius irtautua yhdessä sovituista säännöistä on nostanut teknologisen riippuvuuden uudella tavalla esille.
Presidentti Donald Trump on osoittanut olevansa valmis käyttämään yhdysvaltalaisia yrityksiä omien päämääriensä ajamiseen, ja yhdysvaltalaiset yhtiöt ovat osoittaneet olevansa valmiita taipumaan Trumpin hallinnon vaatimuksiin.
Selkein esimerkki tästä on Microsoftin päätös sulkea kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) työntekijät ulos yhtiön sähköpostipalvelusta sen jälkeen, kun ICC oli antanut pidätysmääräyksen Israelin pääministeri Benjamin Netanjahusta.
Myöhemmin Trump määräsi järeät henkilöpakotteet muutamaa ICC:n tuomaria ja syyttäjää vastaan. Pakotteet kieltävät yhdysvaltaisyrityksiä tarjoamasta mitään palveluita pakotelistatuille henkilöille. Henkilöt eivät esimerkiksi pysty käyttämään sähköpostejaan, maksujärjestelmiä eivätkä varaamaan hotellia.
Tämä herättää kysymyksen: voisiko yhdysvaltalainen teknologiayhtiö sulkea palvelut Euroopasta, jos emme esimerkiksi suostuisi antamaan Grönlantia Yhdysvalloille?
Eurooppa jää jo nyt ilman joitakin palveluita
Harva uskoo, että USA:n teknologiayhtiöt katkaisivat yhtäkkiä palvelut eurooppalaisilta. Se olisi liiketoiminnallisesti katastrofaalista.
Geopoliittisesti palveluiden katkaisu olisi vieläkin katastrofaalisempi toimi. Tosin jos tilanne menisi tähän pisteeseen, digikatko ei välttämättä olisi vakavin uhka, joka kohdistuisi Eurooppaan.
Mutta täyskatko ei ole ainoa vaihtoehto. Selittämättömät häiriöt voisivat lisääntyä. Palveluiden toiminnan luotettavuus ja käytettävyys voisivat heikentyä. Eurooppalaiset saattaisivat jäädä ilman uusimpia ominaisuuksia.
Jälkimmäinen on jo toteutunut. Yhdysvaltalaiset yhtiöt ovat jättäneet tekoälyominaisuuksia tuomatta Euroopan markkinoille vedoten EU:n tekoälyasetukseen. EU:n arkistoista löytyy roppakaupalla säädöksiä, joihin vedota muidenkin ominaisuuksien osalta.
Luottamus on joka tapauksessa murentunut ja sen palauttaminen on hidasta, vaikka kolmen vuoden päästä Valkoiseen taloon nousisi liberaalin demokratian puolustaja. Yhdysvallat ja sen teknologiajohtajat ovat osoittaneet, että he ovat valmiita marssimaan Trumpin kaltaisen johtajan takana.
Hyvää kriisiä ei kannata hukata
Teknologiassa mikään ei ole kiveen hakattua (ehkä piihin, mutta ei kiveen). Nykyään hankintavastaava voi saada potkut ostamalla IBM:ää.
Uudet haastajat onnistuivat lopulta horjuttamaan tietokonejätin asemaa, osa kopioimalla ja osa innovoimalla. IBM on luopunut henkilökohtaisten tietokoneiden valmistuksesta.
Nyt tätä haastamista tarvitaan eurooppalaisilta yrityksiltä. Yhdysvaltalaisille palveluille ja ohjelmistoille on mahdollista kehittää vaihtoehtoja.
Hyvää kriisiä ei koskaan kannata hukata, kuten Britannian pääministeri Winston Churchill totesi aikoinaan. Nyt kun kysyntää paikallisille vaihtoehdoille on, niitä kannattaa tarjota.
Esimerkiksi Suomen oikeusministeriö harkitsee kotimaista vaihtoehtoa vaalidatan säilyttämiseen yhdysvaltalaisen Amazonin pilvipalvelun sijaan.
EU on yli 450 miljoonan asukkaan markkina-alue, joten voitettavaa on paljon.
Pelkkä kopioiminen ei kuitenkaan riitä. Järjestelmien vaihtamiseen liittyy paljon vastarintaa – geopoliittisesta tilanteesta huolimatta – eikä saman palvelun hieman erilainen paketoiminen riitä.
Vaihtoa yleensä helpottavat uudet ja yllättävät ominaisuudet, joita muut eivät tarjoa. Tähän asti näitä ominaisuuksia on kehitetty amerikkalaisten tarpeet edellä.
Nyt on hyvä hetki miettiä, mitä eurooppalaiset haluavat ohjelmistoiltaan ja palveluiltaan.
Kuuntele Uutispodcastin jakso Euroopan digiriippuvuudesta:
