Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on ryhtynyt lämmittelemään suhteita sotilasjohtajiin Länsi-Afrikan maissa.
Alueen sotilasjunttien ykkösliittolainen on viime vuosina ollut Venäjä.
Hyvä esimerkki yhteyksien rakentamisesta on, että Yhdysvaltain ulkoministeriön Afrikka-osaston johtaja Nick Checker kävi viime viikolla Malin hallinnon vieraana.
Ministeriön mukaan tarkoitus on korjata aiempia virheitä ja ”kunnioittaa Malin itsemääräämisoikeutta”.
Näin hallinto kertoi viestipalvelu X:ssä:
Yhdysvallat haluaa syventää suhdettaan myös naapurimaihin. Se haluaa keskustella ”yhteisistä turvallisuus- ja talouseduista” etenkin Burkina Fason ja Nigerin kanssa.
Kaikissa näissä maissa armeija on 2020-luvulla kaapannut vallan siviileiltä. Sotilashallinnot ovat heikentäneet kansalaisten oikeuksia ja sananvapautta.
Vaalit ja ihmisoikeudet sivuosaan
Yhdysvallat antaa nyt siis ymmärtää olevansa valmis Kiinan tai Venäjän tapaiseksi kumppaniksi, joka ei vaadi demokratiaa.
Trumpin hallinnon asenne on käytännöllisempi kuin esimerkiksi eurooppalaisten, sanoo asiantuntija Ulf Laessing.
– Vaalit ja ihmisoikeudet eivät ole niin keskeisiä, vaan suhtautuminen on enemmän liiketoiminnallista, Laessing sanoo Ylelle videohaastattelussa.
Laessing johtaa saksalaisen Konrad Adenauer -ajatushautomon Sahel-ohjelmaa. Hän on työskennellyt vuosia Malin pääkaupungissa Bamakossa ja muissa alueen maissa.
Yhdysvaltain uusi kansallisen turvallisuuden strategia sanoo suoraan, että Yhdysvaltain Afrikka-politiikka on ”keskittynyt aivan liian pitkään liberaalin ideologian levittämiseen”.
Sen sijaan Yhdysvaltain pitäisi pyrkiä kumppanuuksiin valikoitujen maiden kanssa. Avusta pitäisi siirtyä kohti kauppaa ja investointeja.
Muutos aiempaan on selvä. Sahelin alueella Yhdysvallat rajoitti aiemmin yhteistyötään niiden maiden kanssa, joissa oli syrjäytetty vaaleilla valittu johtaja.
USA voisi nakertaa Venäjän asemaa
Sahelin sotilasjohtajien tärkein liittolainen on tällä hetkellä Venäjä. Malissa on arviolta tuhat venäläissotilasta. Nigerissä venäläiset sotilaat auttoivat tammikuussa torjumaan terrori-iskua pääkaupungin Niameyn lentokentälle.
Sotilasjuntat ottavat kuitenkin myös Yhdysvallat mielellään kumppanikseen, koska ne ovat pahassa pulassa jihadistien kanssa, Laessing sanoo.
Ääri-islamistit ja muut aseryhmät hallitsevat Sahelin maissa laajoja alueita. Ne pyrkivät levittäytymään kohti Länsi-Afrikan rannikkoa. Väkivaltaisuudet ovat viime vuosina pahentuneet, ja nyt jihadistit uhkaavat myös pääkaupunkeja.
Laessingin mukaan Venäjän tarjoama sotilasapu ei riitä.
Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvä Venäjä lähettää Afrikkaan vanhoja lentokoneita modernien aseiden sijaan, hän kuvaa:
Yhdysvallat ei ole kovin huolestunut Venäjän Länsi-Afrikassa saamasta asemasta, toisin kuin Euroopan maat, Laessing arvioi.
Omilla toimillaan Yhdysvallat voisi kuitenkin vähentää Venäjän vaikutusvaltaa alueella. Trumpin hallinnon lähestymistapa voi tehdä venäläisistä vähemmän tarpeellisia kumppaneita, Laessing sanoo.
Vielä on liian aikaista sanoa, mitä Yhdysvallat käytännössä tulee tekemään. Halutessaan Yhdysvallat voisi antaa taktista neuvontaa, jakaa tiedustelutietoa, valvoa ilmatilaa ja toimittaa joitakin aseita, Laessing listaa.
– Venäläiset kokisivat tämän varmasti kilpailuna, koska amerikkalaiset voisivat tarjota joitakin asioita, joihin he eivät pysty.
Suurta määrää sotilaita Yhdysvallat tuskin lähettäisi. Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden strategia linjaa, ettei Afrikassa pidä sitoutua pitkäaikaiseen läsnäoloon.
Pelkona terrorismi, kiikarissa kulta ja litium
Washingtonista on käynyt Malissa Trumpin kaudella jo useampia vieraita, Laessing sanoo.
Tärkein syy siihen on hänen mukaansa juuri terrorismin leviäminen.
– Yhdysvalloilla vaikuttaa olevan aito huoli jihadistien pysäyttämisestä ja siitä, ettei koko alue muuttuisi hallitsemattomaksi, Laessing sanoo.
Yhdysvalloilla oli aiemmin Nigerissä tärkeä droonitukikohta, joka oli sen terrorismin vastaisen strategian kulmakivi. Tukikohta suljettiin Nigerin vuoden 2023 vallankaappauksen jälkeen.
Yhdysvallat on jatkanut sen jälkeenkin jonkinasteista sotilaallista yhteydenpitoa. Se on esimerkiksi jakanut tietoa terroristien avainkohteista joillekin Sahelin maille.
Trumpin hallintoa kiinnostavat Sahelin maissa myös luonnonvarat kuten kulta, litium ja uraani.
Ulf Laessingin mukaan Yhdysvallat odottaa luultavasti jonkinlaista suotuisaa liiketoimintaympäristöä amerikkalaisille yrityksille vastineeksi siitä, että se auttaisi maita jihadisteja vastaan.
– Mutta en usko, että tässä on sellaista suoraa yhteyttä, jossa Yhdysvallat tarjoaisi tiedustelutietoa tai aseita ja vaatisi vastineeksi miljoonasopimuksia, hän sanoo.
Yhdysvallat on sotilasjohtajille mielin kielin
Trumpin hallinto on tehnyt selväksi, että se on valmis pyyhkimään pöytää maiden itsemääräämisoikeudella. Yhdysvallat iski viime kuussa Venezuelaan ja sieppasi presidentin. Trump on myös uhkaillut muun muassa Grönlannin haltuunotolla.
Länsi-Afrikan sotilasjohtajia Yhdysvallat kuitenkin näyttää julkisesti mielistelevän.
Kun Yhdysvallat sanoo kunnioittavansa näiden maiden itsemääräämisoikeutta, se käyttää sotilasjohtajien omaa iskulausetta. Sillä maat tekevät eroa entiseen siirtomaavaltaan Ranskaan ja Eurooppaan ylipäänsä.
– He sanovat olevansa suvereeneja. Jokaisen heidän puheilleen pyrkivän hallituksen tai yrityksen täytyy korostaa kunnioittavansa tätä, Ulf Laessing sanoo.
Laessing selittää, miksi Yhdysvallat näkee mielistelyn kannattavan:
Länsi-Afrikan sotilashallitukset säilyvät todennäköisesti vallassa jatkossakin, ja niillä on maissa myös aitoa suosiota.
Siksi Yhdysvaltain käytännönläheinen suhtautuminen voi olla tietyssä mielessä järkevää, jos aikomus on pysyä väleissä, Laessing sanoo.