Seinäjoen Aalto-keskus on mukana kolmentoista Alvar Aalto -kohteen kokonaisuudessa, jota Museovirasto esittää Unescon maailmanperintökohteiden listalle.
Ylen tietojen mukaan Aalto Works -esityksen menestymisestä odotetaan esitietoa mahdollisesti jo toukokuussa.
Silloin maailmanlaajuinen rakennussuojelun ja kulttuuriympäristöjen vaalimisen asiantuntijajärjestö Icomos tekee päätösesityksensä maailmanperintökomitealle.
Virallisen päätöksen järjestön esityksen pohjalta tekee maailmanperintökomitea heinäkuussa.
Kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemen mukaan Seinäjoelle ei ole tullut toiveita täydentää maailmanperintöhakemusta, vaikka joistain kohteista Unesco onkin sellaisia Museovirastolta pyytänyt.
Suojeluskuntatalo osa kokonaisuutta
Maailmanperintöstatus ei toteutuessaan pidä sisällään Aallon vuonna 1925 valmistunutta Suojeluskuntataloa.
Rakennuksella on silti merkittävä rooli Seinäjoen Aalto-kokonaisuudessa.
– Jokaisella arkkitehdilla on oma kehityspolkunsa, ja Suojeluskuntatalo on yksi keskeisimpiä Aallon varhaiskauden töitä, myös talon omistajaa eli Etelä-Pohjanmaan maakuntasäätiötä edustava Jussi Aittoniemi sanoo.
Rakennuksessa on aihelmia, joita Aalto käytti myös moderneissa töissään. Lisäksi se on ”kokonaistaideteos” kuten muutkin Aaltojen työt, Aittoniemi kuvailee.
– Kun he lähtivät suunnittelemaan rakennusta, skaala oli tontti- ja kaupunkikuvallisesta suunnittelusta sinne pienimpään nippeliin asti.
Unesco-vieraille auki edes osittain
Suojeluskuntatalossa toimiva Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo on toistaiseksi kiinni peruskorjauksen valmistelun takia.
Nyt haaveillaan, että museo voitaisiin avata ensi kesänä edes osittain.
Tavoite on, että Unesco-päätöksen vanavedessä Seinäjoelle tulvivat Aalto-turistit löytäisivät myös Suojeluskuntataloon.
– Raskaammat korjaustyöt tapahtuvat lähtökohtaisesti alakerrassa. Tutkimme, onko alakerta mahdollista hoitaa jollain ilmanvaihdon tilapäisillä alipaineistusratkaisuilla niin, että yläkerrat voi olla auki, Aittoniemi sanoo.
Seuraavaksi selvitellään remontin aikataulua – ja rahoitusta. Kyse on joka tapauksessa sadoista tuhansista euroista.
– Mietitään, vaiheistetaanko remonttia ja pyritään siihen, että rakennus olisi mahdollisimman pian käyttökunnossa. Vai valitaanko remontti, jossa aikataulut olisivat pidempiä ja kustannukset suurempia, mutta tavoite se, ettei uusia tarvitsisi tehdä vuosikymmeniin.
Ei voida leka kädessä tulla sisälle ja ruveta ryskäämään
Jussi Aittoniemi
Se, että rakennus on Aallon suunnittelema, tarkoittaa, että ratkaisut tehdään yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa.
– Sanotaan nyt, että ei voida leka kädessä tulla tänne sisälle ja ruveta ryskäämään, Aittoniemi sanoo.
Helmikuun loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan maakuntasäätiö tekee taas yhden rahoitushakemuksen, jonka toivotaan vievän peruskorjausta askel eteenpäin.
– Säätiö ei istu semmoisen rahamassin päällä, että näitä pystyttäisiin ”lompakosta” tekemään ainakaan kerralla, Aittoniemi sanoo.
Koska rakennukseen suunnitellaan myös putkiremonttia, osa remontin töistä voidaan ehkä liittää sen yhteyteen.
Näyttelyäkin uudistetaan
Seinäjoen museoiden vs. museotoimenjohtaja Riku Hämäläinen muistuttaa, että Suojeluskuntatalo ja koko sen pihapiiri on suojeltu rakennussuojelulailla vuonna 2002.
Remonttisuunnittelu kattaa pihan kaikkine rakennuksineen.
Hämäläisen mukaan museolla mietitään, miten näyttelyä päivitetään tämän päivän museologisia näkemyksiä vastaavaksi.
Pohdinnassa on myös, pitäisikö nykyisten pintojen alta kaivaa esiin talon historiallisia kerrostumia ja saada niitä nähtäville edes frakmentteina.
– Rakennuksen ja sisällön näkökulmasta se ei ole itseisarvo, vaan myös tässä kunnioitetaan perinnettä.
