Kun Yhdysvallat sieppasi Nicolás Maduron Venezuelasta tammikuun alussa, presidentti Donald Trump luetteli onnistuneen operaation jälkeen heti uusia hyökkäyskohteita. Yhdysvallat tarvitsee Grönlannin, ja Kolumbiaankin voisi hyökätä, vastasi Trump toimittajan kysymykseen.
Mutta Kuubaan ei tarvitse, koske se näyttää romahtavan muutenkin, sanoi Trump.
Tässä Trump saattoi olla enemmän oikeassa kuin tiesikään.
Öljypula on ajanut maan nopeasti kriisiin, joka näkyy kuubalaisten arjessa ennen muuta jatkuvina sähkökatkoina.
Havannassa oleva El País -lehden toimittaja kertoo, että sähkökatkoja on nyt keskimäärin 12–14 tuntia vuorokaudessa. Maakunnissa tilanne on pahempi.
Sähkökatkot tuntuvat kaikkialla. Liikenne ei toimi, jääkaapeissa ruoka pilaantuu, pakasteet sulavat. Sairaaloissa potilaat ovat vaarassa. Iltaisin pimeässä kaupungissa on turvatonta.
Viime keskiviikkona koko maa pimeni. Se oli viides koko maan kattava sähköverkon romahdus tänä vuonna. Tiistaina, 11 päivä Kuuban sähköverkkoyhtiö Union Electrica ilmoitti, että 64% maasta jää ilman sähköä
Sähköä tehdään öljyllä, jota ei ole
Sähkökatkot ovat suoraa seurausta siitä, että Kuuba ei saa tarvitsemaansa öljyä.
Maa tuottaa käytännössä kaiken sähkönsä öljyllä käyvissä lämpövoimalaitoksissa.
Ilman öljyä ei ole sähköä.
Kuuba tuottaa myös itse jonkin verran öljyä. Se on raskasta ja rikkipitoista, eikä kelpaa öljyvoimaloiden pyörittämiseen. Kuuba on yrittänyt muuttaa voimaloitaan toimimaan sillä, mutta rikkipitoinen öljy rikkoo ja syövyttää ennestään huonokuntoisia voimaloita nopeasti.
Myös paljon sähköä vievät tehtaat seisovat. Jos niitä käynnistetään, niiden tarvitsema sähkö on poissa muualta. Vaihtoehtona on pyörittää tehtaita tai pimentää kaupunki.
Sunnuntaina Kuuba ilmoitti, ettei sillä ole enää polttoainetta myöskään maahan saapuvien lentokoneiden tankkaamiseen.
Osa kansainvälisistä lentoyhtiöistä ilmoitti jo, että ne joutuvat perumaan lentonsa Kuubaan. Edellisenä päivänä Kuuba sulki hotelleja ja sijoitti harvat maassa olevat turistit niihin, joita vielä pidettiin auki.
Orlando Estrada kertoo videolla, miten hän toivoo, että Kuuba ja Yhdysvallat pystyisivät keskustelemaan avoimesti.
Kuuba valmis ”tasavertaiseen vuoropuheluun” Trumpin kanssa
Tänä vuonna Kuubaan ei ole tullut 9. tammikuuta jälkeen pisaraakaan öljyä. Venezuelasta ei ole tullut mitään, ja Meksiko pysäytti ainakin toistaiseksi öljynviennin Trumpin tulliuhkausten vuoksi.
Tammikuun lopussa Trump allekirjoitti asetuksen, jonka mukaan se voi määrätä korotettuja tulleja maille, jotka myyvät öljyä Kuuballe.
Kuuban presidentti ja kommunistisen puolueen johtaja Miguel Díaz-Canel yllätti 5. helmikuuta sanomalla, että Kuuba on valmis tasavertaiseen vuoropuheluun Yhdysvaltain ja Donald Trumpin kanssa.
Díaz-Canelin puhe televisioitiin, mutta harva näki sitä Kuubassa. Sähköpula tekee television katsomisesta usein mahdotonta. Puheen aikana yli puolet Havannasta oli pimeänä.
Kommunistijohtaja pukeutui mustaan
Mustaan pukeutunut Kuuban johtaja Díaz-Canel sanoi myös, että nyt pitää ”parantaa järjestelmän toimivuutta ja määrätietoistaa talouselämän johtoa”. Kansalta Díaz-Canel vaatii ”uhrauksia ja luovuutta”.
Diaz-Canelin puhe oli kuin hätähuuto. On poikkeuksellista nähdä Kuuban johtaja sanomassa, että maa on pahassa kriisissä.
Mutta poikkeuksellinen on tilannekin.
Kuubalainen, Kolumbiassa asuva Calin yliopiston taloustieteen professori Mauricio de Miranda piti avoimessa Facebook-päivityksessään Kuuban johtajan tarjoamia keinoja vanhan kertauksena. Niissä ei tunnusteta, että ongelma ei ole järjestelmän huono toiminta, vaan itse järjestelmä, joka pitäisi hajottaa.
Poliittiset vangit pysyvät vankiloissa
Yksi hyvän tahdon ele Kuubalta voisi olla se, että se vapauttaisi maan yli tuhat poliittista vankia. Díaz-Canelin puheessa ei ollut sanaakaan asiasta.
Suuri osa heistä vangittiin kesän 2021 mielenosoitusten jälkeen. Tuolloin sähkökatkojen suututtamat kuubalaiset lähtivät kadulle. Monet heistä tuomittiin 8–12 vuoden vankeuteen kapinoinnista.
Kapinasyytteen saattoi saada banderollin kantamisesta kadulla.
Nyt kaduilla on ollut hiljaista, vaikka bensa- ja sähköpula ovat paljon pahempia. Kuubalaiset oppivat karvaasti neljä vuotta sitten, että mielenosoituksilla on kovat seuraukset.
Ruoka loppuu, ihmiset pakenevat
Kuubassa ihmiset ovat voineet luottaa 1960-luvun alusta lähtien siihen, että libretalla, säännöstelykortilla, saa edes riisiä ja papuja joka kuukausi.
Nyt siihenkään ei voi luottaa – valtion kaupoissa ei saa edes sitä vähää, minkä säännöstelykortti lupaa.
Kuuban asioita seuraavan cibercuba-sivuston mukaan Kuubasta on vuoden 2020 jälkeen lähtenyt 2,7 miljoonaa ihmistä. 11,3 miljoonasta asukkaasta olisi jäljellä noin 8,6 miljoonaa.
Kuuba ei itse julkaise väestötilastoja.
Kuuba on sinnitellyt vuosikymmenestä toiseen Yhdysvaltain kauppasaarron puristamana. Saarto on ollut hyvä syntipukki kaikelle ankeudelle ja puutteelle. Samalla yritykset uudistaa yksipuoluejärjestelmälle alistettua taloutta ovat kerta toisensa jälkeen epäonnistuneet.
Nyt Kuuban johdolla ovat neuvot vähissä. Kansalta vaaditaan uhrauksia, vastineeksi ei ole tarjota mitään.