Iran ja Yhdysvallat neuvottelevat tänään perjantaina Iranin ydinohjelmasta Omanissa. Neuvottelut ovat ensimmäiset sen jälkeen kun Yhdysvallat iski viime kesäkuussa Iranin ydinlaitoksiin.
Lähtökohdat neuvotteluihin ovat heikot, sanoo vanhempi tutkija Tytti Erästö Tukholman rauhantutkimusinstituutista. Erästö oli haastateltavana Ylen Ykkösaamussa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaatii Iranilta laajoja myönnytyksiä. Trump on lähettänyt sota-aluksia Iranin lähivesille ja uhannut Irania iskuilla.
Iran ei ainakaan toistaiseksi näytä suostuvan vaatimuksiin. Se on uhannut kostaa mahdolliset iskut.
Katso tästä, mitä neuvotteluista tiedetään.
Mikä on tilanne nyt?
Perjantaina iltapäivällä oli tiedossa, että Iranin ja Yhdysvaltain edustajat ovat esittäneet näkemyksensä Omanin ulkoministerille. Suoriin keskusteluihin Iranin ja Yhdysvaltain välillä ei vielä ole päästy.
Neuvotteluasetelma on vaikea, sillä yhteisymmärrystä ei ole edes siitä, mistä nyt neuvotellaan, Tytti Erästö sanoi Ykkösaamussa.
Iran haluaa keskustella Omanissa vain ydinohjelmastaan, kun taas Yhdysvallat haluaa puhua muustakin.
– Jos kyse olisi vain ydinaseiden kehittämisen estämisestä, olisi mahdollista löytää kompromissiratkaisu, kuten aiemmin on tehty, Erästö sanoo.
Presidentti Barack Obaman aikana vuonna 2015 Iran suostui rajoittamaan uraanin rikastusta ja sallimaan ydinohjelmansa valvonnan. Vastineeksi länsimaat höllensivät talouspakotteitaan.
Yhdysvallat irtaantui sopimuksesta Trumpin edellisellä kaudella vuonna 2018. Trumpin hallinto ei halua nyt neuvotella mitään sellaista sopimusta, joka muistuttaisi Obaman neuvottelemaa, Erästö sanoo.
Mitä Yhdysvallat haluaa?
Yhdysvallat vaatii Irania lopettamaan uraanin rikastamisen kokonaan.
Iran rikastaa uraania myös ydinvoiman polttoaineeksi, mutta länsimaiden mukaan Iranin tavoitteena on ydinase. Tutkijoiden mukaan Iran olisi voinut jo hankkia ydinaseen, jos se olisi niin halunnut.
Yhdysvallat vaatii myös, että Iran rajoittaa ballististen ohjustensa kantamaa. Lisäksi Yhdysvallat haluaa Iranin lopettavan tukensa Lähi-idän Iran-mielisille ryhmille, kuten Libanonissa toimivalle Hizbollahille.
Asialistalla on myös tapa, jolla Iranin hallinto kohtelee omia kansalaisiaan, sanoi Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio keskiviikkona.
Tekeekö Iran myönnytyksiä?
Iran lähti neuvotteluihin itsevarmana. Ulkoministeri Abbas Araghchin mukaan Iran on valmis puolustamaan itsemääräämisoikeuttaan ja kansallista turvallisuuttaan Yhdysvaltain ”liiallisia vaatimuksia tai seikkailunhalua vastaan”.
Iranin on vaikea suostua vaatimuksiin ohjusten kantaman rajoituksista, sillä Iran näkee ohjukset keskeisenä puolustuskyvylleen, sanoo tutkija Tytti Erästö.
Iran olisi kuitenkin valmis joustamaan uraanin rikastamisen suhteen, sanoivat iranilaiset virkamieslähteet uutistoimisto Reutersille viime viikolla. Kokonaan Iran ei ole rikastamisesta luopumassa.
Iranin hallinnon olisi tarjottava neuvotteluissa jotain, koska tilanne kotimaassa on niin kireä, sanoo tutkija Anja Pistor-Hatam saksalaiselle yleisradioyhtiö ARD:lle.
Iran haluaa päästä eroon talouttaan kuristavista pakotteista. Vuodenvaihteessa alkaneet suuret mielenosoitukset saivat sytykkeen juuri talousvaikeuksista. Tuhansia ihmisiä kuoli, kun hallinto nujersi protestit verisesti.
Hallinto hyötyisi, jos se voisi nyt kertoa iranilaisille, että pakotteita lievennetään ja talous alkaa elpyä, Pistor-Hatam sanoo.
Hänen mukaansa Iran saattaisi yrittää tarjota Trumpille esimerkiksi energiadiiliä, jossa se myisi Yhdysvalloille öljyä ja kaasua yhtä halvalla kuin Kiinalle nyt.
Iskeekö Yhdysvallat Iraniin?
Trump on uhannut Irania sotilaallisella iskulla. Hän perusteli sitä aiemmin Iranin hallinnon väkivallalla mielenosoittajia kohtaan. Viime päivinä Trumpin puheet ovat keskittyneet Iranin ydinohjelmaan.
Näin Trump vastasi kysymykseen Iranin ydinohjelmasta alkuviikosta:
Valkoisen talon lehdistösihteeri Karoline Leavitt sanoi eilen torstaina, että Trumpilla on monia vaihtoehtoja käytettävissään diplomatian lisäksi.
Varapresidentti J. D. Vance sanoi keskiviikkona, että Trump yrittää päästä tavoitteisiinsa ei-sotilaallisesti. Jos Trump näkee sotilaallisen keinon ainoana mahdollisuutena, hän valitsee sen, Vance sanoi.
Mitä Iranin ydinohjelmasta tiedetään nyt?
Trump määräsi viime kesäkuussa kattavan iskun Iranin ydinohjelmaa vastaan. Presidentti sanoi hyökkäyksen jälkeen, että Iranin ydinohjelma tuhoutui täysin.
Vaikka iskut olivat tuhoisia, ne eivät tuhonneet koko ohjelmaa, sanoo tutkija Tytti Erästö. Tuhot olivat lähinnä maanpäällisissä laitoksissa. Ei ole tiedossa, mitä maan alla on tapahtunut.
Iskujen seurauksena Iranin rikastetun uraanin varastoja ei enää tunneta, Erästö sanoo. Ei myöskään tiedetä, kuinka paljon Iran on pystynyt palauttamaan rikastuskapasiteettiaan.
Siinä mielessä Yhdysvaltain kesäkuun hyökkäys oli katastrofi, Erästö sanoo.
– Trump ilmoitti sodan jälkeen, että koko Iranin ydinohjelma on tuhottu. Nyt hän uhkaa jälleen tuhota Iranin ydinohjelman. Ei tässä ole hirveästi järkeä, Erästö sanoo.
Näin Trump puhui Iranista kesäkuussa:
Miten neuvottelut vaikuttavat öljyn hintaan?
Öljyn hinta on sahannut tänään perjantaina, kun markkinat seuraavat neuvottelujen etenemistä, kertoo muun muassa uutistoimisto Bloomberg.
Hinta laskee, jos tulkintana on, että sotilaallisen yhteenoton riski vähenee.
Iran on öljyntuottajamaa, ja se voi lisäksi halutessaan rajoittaa öljykuljetuksia hallitsemallaan Hormuzinsalmella. Noin 20 prosenttia maailman öljystä kulkee salmen kautta.