Hämeenlinnan taidemuseo täyttää ensi vuonna 75 vuotta.
Juhlavuosi käynnistyy jo joulukuussa 2026 kahden tunnetun taiteilijan näyttelyllä: Hämeenlinnassa vaikuttaneen Marjukka Vainion laaja näyttely Näkemisen vaaka sekä taiteen akateemikko Eija-Liisa Ahtilan Aulangolla kuvattu teos April. Teos nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa.
– Teokseni on uusi, ihmiset voivat nähdä sen täällä museossa ja mennä sitten vaikka Aulangolle kuvauspaikoille, Ahtila sanoo.
Hattulassa syntynyt Eija-Liisa Ahtila on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia nykytaiteilijoita. Hänet tunnetaan videotaiteen pioneerina.
Ahtila kertoo, että hänen ensimmäinen museokokemuksensa Engelin rakennuksessa 12-vuotiaana oli merkittävä. Se avasi ymmärryksen siitä, mitä museo voi olla – hiljaisuuden ja mahdollisuuden olla kahden taiteen kanssa.
Hänelle museot ovat tärkeitä paikkoja, ja seudun luonto, erityisesti Aulangon metsät, on ollut hänelle merkittävä kasvuympäristö ja inspiraation lähde taiteeseen.
Vainio oli värivalokuvauksen kokeellinen edelläkävijä
Marjukka Vainio, hämeenlinnalainen valokuvataiteilija, taiteilijaprofessori, kuoli vuonna 2019. Hänen toiveestaan perikunta lahjoitti Hämeenlinnan taidemuseolle 60 teosta ja Espoon Emmaan 70 teosta, kertoo Vainion puoliso Erkki Murtonen.
Taidemuseon kokoelmassa on lähes kaksisataa Vainion teosta. Näyttelyssä on teoksia Hommage à Ester Helenius -sarjasta sekä Hämeenlinnan kaupungin tilaamasta Hämeenlinna Vanain kaupunki ja Hämeenlinna Vanain maa -kokonaisuudesta.
Taidetta pelastettiin sodan jaloista
Juhlavuoden aikana museossa on esillä myös taidehistorioitsija, kirjailija Anna Kortelaisen käsikirjoittama Pelastakaa taide! Taival Viipurista Hämeenlinnaan -näyttely, joka kertoo taiteen pelastamisesta ja säilyttämisen tärkeydestä sotien keskellä. Kortelaisen näyttely tuo esiin, miten sekä yksittäiset ihmiset että yhteisöt suojelevat taidetta.
– Keväällä 2022 nähtiin uutiskuvia siitä, miten Ukrainassa evakuoitiin taidetta. Suojattiin kirkkoja, taidemuseoita, museoita, arkistoja, kirjastoja. Meillä on tämä kokemus vuodelta 1939, kun Viipurin taidemuseon aarteet kuljetettiin salaa muualle. Nyt ne tarinat vihdoin kerrotaan.
Kortelaisen mukaan yksilön päätöksilla ja aloitteellisuudella on suuri merkitys, kun kulttuuri on vaarassa.
– Se meidän on hyvä muistaa tällaisina aikoina, kun joudumme jatkuvasti pohtimaan, mikä meille on tärkeää.
Museonjohtaja Jenny Valli sanoo, että Hämeenlinnan taidemuseo haluaa olla osa ihmisten arkea ja tuoda taidetta uusiin paikkoihin kaupunkilaisille ja vierailijoille.
– Toivomme, että taide antaa elämänvoimaa ja että näyttelymme innostavat pohtimaan yhteisöllisyyden ja yksilön merkitystä, Valli sanoo.
Hämeenlinnassa avautuu myös Tellervo Kalleisen (s. 1975) ja Oliver Kochta-Kalleisen (s. 1971) näyttely Madonreikiä Lohrmann-rakennuksessa. Heidän teoksensa levittäytyvät myös museon ulkopuolelle.
Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden aikana toteutettu Maailman arvokkain kello -teos on esillä myös Hämeenlinnan taidemuseossa.
Myöhemmin julkistetaan kolme työryhmää eli kollektiivia. Kaksi niistä on kansainvälisesti palkittuja.
– Kollektiivit valitsevat ilmiön, jonka pitäisi tukea turvallista ja kestävää, kertoo Jenny Valli suomalaiselle kuvataidekentälle uudenlaisesta työskentelytavasta.
Juhlavuoden syntymäpäiväjuhlaa vietetään museolla maanantaina 24.5.2027. Kokoelmissa on noin 8 000 teosta.
Muokkaus: 12.2.2026 klo 15.28: Juttua on täydennetty valokuvilla. Lisäksi juttuun on lisätty Anna Kortelaisen, Eija-Liisa Ahtilan ja Erkki Murtosen haastattelut.