Maailman tunnetuimpiin sanomalehtiin kuuluvan yhdysvaltalaisen The Washington Postin toimituksessa on viime aikoina riehunut pyörremyrsky.
Lehti ilmoitti lauantaina, että sen toimitusjohtaja ja kustantaja Will Lewis jättää tehtävänsä välittömästi. Hänen paikalleen tulee väliaikaisesti lehden talousjohtaja Jeff D’Onofrio.
Aiemmin tällä viikolla Washington Post ilmoitti laajoista irtisanomisista, mikä on suututtanut myös lehden lukijat.
New York Timesin lähteiden mukaan yli 300 noin 800:sta Washington Postin uutistoimittajasta on menettänyt työnsä. Kaikista työntekijöistä irtisanomiset koskevat noin kolmeakymmentä prosenttia.
Irtisanomisten vanavedessä Washington Post karsii aihealueitaan. Päätoimittaja Matt Murreyn mukaan urheilutoimitus ja kirjallisuusosio lakkautetaan. Lisäksi kansainvälistä uutisointia sekä podcast-tuotantoa supistetaan. Lehti aikoo keskittyä entistä enemmän kansallisiin uutisiin, politiikkaan, talouteen ja terveyteen.
– Aika katastrofaalinen brändikehitys vuoden, parin aikana. Etenkin nyt tullut uutinen siitä, että kolmasosa irtisanotaan, on mediakentälläkin Yhdysvalloissa suuri tappio, sanoo Turun yliopiston tutkijatohtori Oscar Winberg.
Turun yliopiston John Morton -keskuksessa työskentelevä Oscar Winberg seuraa Yhdysvaltain politiikkaa ja mediaa. Hän on itse kirjoittanut Washington Postiin neljä historia-aiheista asiantuntija-artikkelia vuosina 2017–2022 ilman palkkiota.
Tutkija: Kriisin alku vuoden 2024 presidentinvaaleissa
Washington Postin omistaa Amazon-miljardööri Jeff Bezos. Miljardööriomistajasta huolimatta lehti ei ole saanut talouttaan kuntoon muuttuvassa mediaympäristössä.
Bezosin vaikutus Washington Postiin ei ole aivan suoraviivainen. Vuonna 2013 lehden ostanut Jeff Bezos panosti aluksi lehteen taloudellisesti.
Oscar Winberg arvioi, että Bezos osti lehden saadakseen vaikutusvaltaa. Aiemmilla presidenttikausilla sitä on saanut eri keinoin kuin nyt.
– Nyt Trumpin toisella kaudella vaikutusvalta ei ehkä tulekaan sen kautta, että julkaistaan kovatasoista journalismia, vaan enemmänkin sitä kautta, että ollaan Trumpin puolella, Oscar Winberg sanoo.
Vuoden 2024 presidentinvaalien alla Washington Postin johto ilmoitti, ettei lehti pääkirjoituksessaan tue julkisesti kumpaakaan presidentinvaalien kärkiehdokasta. Sitä ennen pääkirjoitustoimitus oli jo laatinut demokraattien ehdokasta Kamala Harrisia tukevan kirjoituksen.
Tämän seurauksena Washington Postin tilaajamäärä väheni usealla sadalla tuhannella.
– Se oli ehkä alku tämänhetkiselle kriisille, Oscar Winberg sanoo.
Esimerkiksi demokraattien aiemmat presidentit Barack Obama ja Joe Biden saivat ehdokkaina ollessaan lehden tuen.
Vaalien jälkeen Jeff Bezos antoi myös ohjeistuksia mielipidekirjoitusten sisällöstä. Ohjeistuksen mukaan mielipidekirjoitusten tulee olla etenkin tekstejä, jotka puoltavat yksilön vapauksia ja vapaata markkinataloutta.
Miltä Washington Postin tulevaisuus näyttää?
Washington Postilla on pitkä ja maineikas historia. Se tunnetaan lehtenä, joka on tutkinut vallanpitäjien toimia. Tunnetuin esimerkki ovat 1970-luvun Watergate-paljastukset, jotka vaikuttivat presidentti Richard Nixonin eroamiseen tehtävästään.
Jeff Bezosia on vaadittu perumaan viimeaikaiset muutokset tai myymään Washington Post sellaisiin käsiin, joissa siitä halutaan huolehtia paremmin.
– Uskon ehkä enemmän siihen, että Bezos pysyy omistajana. Mutta tästä tulee aika lailla hampaaton lehti, ainakin mitä politiikkaan liittyy, Oscar Winberg sanoo.
Jutussa on käytetty lähteinä uutistoimisto AFP:tä, Reutersia, STT:tä sekä New York Timesia.