Keskiviikkona kutsuvieraat ja median edustajat todistivat etäältä kireässä pakkasessa historiallista tapahtumaa, kun Kaustisen Syväjärven avolouhoksessa räjäytettiin ensimmäiset spodumeenijuonteet irti kalliosta.
Näistä kivenlohkareista syntyy aikanaan ensimmäistä akkulaatuista litiumkemikaalia Euroopassa.
– Tämä on juhlapäivä, iloitsee toimitusjohtaja Hannu Hautala, kun ensimmäiset malmilohkareet oli räjäytetty irti.
Tapahtuman historiallisuutta korostaa pitkä ja raskas matka tähän pisteeseen. Tänä vuonna kaivosyhtiö Keliberin perustamisesta tulee kuluneeksi 25 vuotta.
Kaivosalue sijaitsee Kaustisen kunnan ja Kokkolan kaupungin alueilla. Kuuluupa siihen myös palanen Kruunupyyn kunnan enklaavia. Yleisesti puhutaan Kaustisen kaivoksesta, mutta tarkalleen otten Syväjärven louhos on Kokkolan puolella.
Yhtiön alkuaikoina litiumin käyttökohteista puhuttaessa mainittiin lähinnä vain kännykät ja muut pienlaitteet.
Nyt asiakaskunta löytyy erityisesti eurooppalaisesta autoteollisuudesta, ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös suurten teollisten energiavarastojen valmistajista.
Hautalan mukaan hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee erilaisia akkuja pysyäkseen toiminnassa.
– Litiumia on melkein kaikessa, mitä käytämme. Lisäksi hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen tarvitsee työpaikkoja, joita syntyy litiumin valmistuksessa.
Keliberin tapauksessa suoria työpaikkoja syntyy noin 350.
Hanke oli usein veitsenterällä
Keliberin matkalle on osunut useita synkempiä päiviä.
Rahoituksen loppuminen uhkasi kaataa hankkeen useasti, ja suunnitelmiin tehtiin isoja muutoksia matkan varrella. Moni keskipohjalainen menetti uskonsa hankkeen onnistumiseen.
Projekti varmistui lopullisesti, kun eteläafrikkalainen pörssiyhtiö Sibanye-Stillwater päätti investoida hankkeeseen marraskuussa 2022.
Viimeisin hidaste on ollut litiumin alhainen hinta. Kun Sibanye-Stillwater investoi Keliberiin, litiumin hinta oli kymmenen kertaa korkeampi kuin viime kesänä.
Hinta on nyt kaksinkertaistunut pohjalukemista, mutta on edelleen viimeisen viiden vuoden keskiarvon alapuolella.
– Litiumhydroksidin ja myös spodumeenirikasteen hinta on palautunut normaalille kestävälle tasolle viime kesän pohjien jälkeen. Tuotanto on nyt kannattavaa.
Ainutlaatuinen tuotantoketju
Keliberin omissa käsissä oleva tuotantoketju on Euroopassa ainutlaatuinen. Portugalissa on mittavat litiumvarannot, mutta ei jalostusta, eli se myy litiuminsa raakamalmina ja rikasteena.
Myös Serbiasta löytyy akkutuottajien himoitsemaa metallia, mutta kaivosjätti Rio Tinto ilmoitti marraskuussa laittaneensa hankkeensa jäihin.
Kaivoshanke on synnyttänyt laajaa vastustusta serbialaisissa, eikä lupaprosessi ole edennyt yhtiön toiveiden mukaisesti.
Kun Syväjärven kallioperästä irrotetut lohkareet on murskattu, ne kuljetetaan parin kilometrin päähän Päivänevan rikastamolle. Sieltä rikaste kuljetetaan rekoilla Kokkolan suurteollisuusalueelle rakennettuun litiumkemiantehtaaseen, jossa siitä jalostetaan akkuvalmistajille myytävää litiumhydroksidia.
Litiumhydroksidia käyttäviä tehtaita on Saksassa, Puolassa ja Unkarissa sekä yksi on rakenteilla Kotkaan.
Louhoksen, rikastamon ja kemiantehtaan rakentamiseen sekä tuotannon aloittamiseen kuluu rahaa noin 800 miljoonaa euroa.
Keliberille voitto eurooppalaisten litiumtuottajien kilpajuoksussa oli tärkeää.
– Uskon, että se on ainakin näkyvyysetu. Pääsemme ensimmäisenä esittelemään eurooppalaista tuotantoa, ja tietenkin se on kilpailuetu siinä mielessä, että meillä on lyhyt kuljetusmatka verrattuna vaikkapa tuontiin Kiinasta, sanoo toimitusjohtaja Hannu Hautala.
Nyt käyttöön otetun Syväjärven avolouhoksen lisäksi Keliber on suunnitellut avaavansa kuusi muutakin kaivosaluetta lähiympäristössä Kaustisen, Kokkolan ja Kruunupyyn alueilla.
Pelkästään Syväjärven ja Rapasaaren pääkaivosalueilla arvioidaan louhittavaa riittävän 18 vuodeksi. Lisäksi yhtiö hakee edelleen aktiivisesti uusia esiintymiä.