BRYSSEL Pystyykö Eurooppa puolustautumaan yksin ilman Yhdysvaltojen apua? Kysymys on nyt isosti esillä.
Osa mantereen johtajista on vastannut kyllä, osa ei. Asian ehkä suurin auktoriteetti, puolustusliitto Naton pääsihteeri, hollantilainen Mark Rutte sanoi Euroopan parlamentissa tammikuun lopussa tylysti:
– Jos joku vielä kuvittelee, että EU tai Eurooppa kokonaisuudessaan voi puolustaa itseään ilman Yhdysvaltoja, hän voi jatkaa unelmointia.
Rutte tunnetaan siitä, että hän korostaa Yhdysvaltain roolia, jotta Trump ei vetäisi Yhdysvaltoja pois liittokunnasta. Yhdysvallat on maailman suurin sotilasmahti ja Naton kantava voima.
Keskusteluun Euroopan itsenäisestä puolustuksesta on päädytty siksi, että eurooppalaiset luottavat Trumpin Yhdysvaltoihin koko ajan vähemmän. Uhkaamalla Grönlantia haltuunotolla Trump sohii Naton koko perustaa.
Mitä nyt sitten pitäisi ajatella? Pärjäämmekö vai emmekö pärjää?
Kiel-instituutissa ja Bruegel- ajatushautomossa toimiva tutkija Guntram Wolff on Rutten kanssa eri mieltä. Hänen mukaansa Euroopalla on paljon sotilaskykyjä ja varustelu on kiihtymässä.
Hän korostaa, että pelkästään Saksa käyttää varusteluun nyt enemmän kuin kaikki Euroopan Nato-maat panostivat yhdessä vuonna 2021.
Saksa on ilmoittanut investoivansa puolustukseen 500 miljardia euroa lähivuosina.
Wolffin mukaan oma puolustautuminen vaatii organisointia ja poliittista tahtoa.
– Nykyinen Nato-järjestely on kätevä, mutta tosipaikan tullen Eurooppa pystyy puolustamaan itseään.
Kaksi suomalaista istuu Euroopan parlamentin puolustusvaliokunnassa, ja he ovat tutkija Wolffin linjoilla.
Eurooppa pystyisi puolustautumaan vaikka huomenna ilman Yhdysvaltoja, jos se joutuisi sotaan, sanoo valiokunnan jäsen Pekka Toveri (kok.).
Hintalappu vain olisi korkea.
– Tarkka tilannekuva ja parhaat johtamisedellytykset puuttuisivat, joten puolustaminen maksaisi meille paljon enemmän ihmishenkiä ja kalustoa, sanoo Toveri, jolla on pitkä ura puolustusvoimissa.
Valiokunnan toinen suomalaismeppi Merja Kyllönen (vas.) puolestaan sanoo näin:
– Ajattelisin, että muutaman vuoden kuluttua meillä olisi strateginen yhteistoiminta ja varustautuminen paremmalla tasolla.
Euroopan kykyihin uskoo myös EU:n puolustuskomissaari Andrius Kubilius, joka esittää Euroopan puolustusunionin perustamista. Hän haluaisi EU:hun 100 000 sotilaan reaktiojoukon.
Kukaan ei odota Venäjän hyökkäävän Eurooppaan huomenna. Sen resurssit ovat kiinni Ukrainassa. Mutta Venäjä olisi valmis koettelemaan Naton yhtenäisyyttä vuonna 2030 tai jopa jo ensi vuonna. Tiedustelutietojen mukaan Venäjä voisi tehdä kokeilevan iskun Baltiaan.
Miksi Eurooppa pärjäisi?
Yhdysvallat haluaa Euroopan ottavan enemmän vastuuta puolustuksestaan. Naton Euroopan-joukkojen komentaja Alexus G. Grynkewich on todennut, että Euroopan pitää ottaa perinteinen puolustus vastuulleen jo ensi vuoteen mennessä.
Perinteinen puolustus tarkoittaa kaikkea muuta kuin ydinasetta. Nyt Ranskalla ja Britannialla on ydinase, mutta ydinpelotteen kasvattamista koko mantereelle ei pidetä uskottavana.
Nopeimmin sotilaallinen valmius paranee sillä, että jo olemassa oleva kalusto saadaan käyttökuntoon, Pekka Toveri sanoo.
– Pari vuotta sitten näytti siltä, että vie puoli vuotta ennen kuin Saksan puolustusvoimat saa taistelujoukkojaan liikkeelle.
Nyt ripeys on Toverin mukaan kohentunut. Se parantaa koko Euroopan puolustuskykyä.
Joukkoja Euroopassa riittää, aktiivisotilaita on 1,47 miljoonaa. Sotilaat ovat kuitenkin hajallaan jäsenmaissa, ja yhteinen komentorakenne puuttuu.
Entä sitten kalusto?
Hävittäjiä, panssarivaunuja ja tykkejä löytyy. Kiel-instituutin viime kesänä julkaiseman raportin mukaan ammusten ja kenttätykkien hankinnat ovat lisääntyneet tuntuvasti parissa vuodessa. Sen sijaan isot hankinnat kuten panssarivaunut ja ohjukset eivät ole juuri kasvaneet.
Euroopan parlamentin demarijäsen Eero Heinäluoma pitää Euroopan tilannetta ilma- ja maavoimien suorituskyvyissä kohtuullisena.
Puutteita hän näkee tiedustelussa, satelliittitiedustelussa, ilmakuljetuksissa ja ilmapuolustuksessa.
Ranskan tiedusteluloikka olisi lupaava
Toiveita tiedusteluloikasta herättää Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ilmoitus, että Ranska tuottaa jo kaksi kolmasosaa Ukrainan tarvitsemasta ulkomaisesta tiedustelutiedosta, eli enemmän kuin Yhdysvallat.
Ranska on siis saattanut ryhtyä vahvistamaan tiedustelua nopeasti sen jälkeen, kun Trump keskeytti tiedustelutietojen antamisen Ukrainalle viime keväänä.
Merja Kyllösen mukaan puolustautuminen vaatii Euroopalta ja etenkin Saksalta vahvempaa poliittista johtajuutta.
– Euroopan suurin haaste on se, pysyykö Eurooppa yhtenäisenä.
Tutkija ihmettelee, miksi Ukrainasta ei oteta opiksi
Tutkija Guntram Wolff on kuitenkin huolissaan varustelun valinnoista.
– Huomattavan vähän on tilattu sellaisia asejärjestelmiä, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi Ukrainan sotavoimissa.
Wolff pelkää, ettei uusi aseistus ole tarpeeksi nykyaikaista.
– Suuri huoleni on, että Euroopassa ostetaan materiaalia Naton aseistussuunnitelman perusteella. Monetkaan niistä hankinnoista eivät ole enää pääasiallisessa käytössä Ukrainassa.
Ukrainassa tehokkaita ovat hänen mukaansa esimerkiksi pienet droonit ja taisteluveneet.
Euroopan pitää myös oppia toimimaan yhteistyössä puolustuksessa, Wolff korostaa.
Hänen mukaansa eurooppalaisen Naton luominen Naton komentorakenteen pohjalle olisi sujuvinta. Malli kuitenkin vaikeutuu, jos Yhdysvallat ei välitä olla mukana.