Hyvinvointialueilla ja kunnissa oli viime vuonna poikkeuksellisen paljon irtisanomisia.
Hyvinvointialueet irtisanoivat lähes 1 300 henkilöä ja kunnat arviolta noin 340 henkilöä, selviää Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n tuoreesta kyselystä.
Irtisanomisia oli yhteensä kaksinkertaisesti verrattuna edellisvuoden arvioihin. Näin korkeita irtisanomislukuja on nähty viimeksi 1990-luvun laman aikaan.
Suurimmat irtisanomiset kohdistuivat muutamalle hyvinvointialueelle.
KT:n pääekonomisti Juho Ruskoahon mukaan irtisanomiset ovat olleet odotettavissa hyvinvointialueiden vaikean taloustilanteen vuoksi. Kunnissa väestörakenteen muutokset pakottavat karsimaan palveluverkkoa.
Lomautuksia oli vuonna 2025 kunnissa noin 600:lla ja hyvinvointialueilla noin 12 200:lla henkilöllä.
Säästöjä yli puoli miljardia euroa
Kunnat ennakoivat tälle vuodelle selvästi vähäisempiä irtisanomisia, mutta hyvinvointialueilla irtisanomisten arvioidaan yhä lisääntyvän.
– Hyvinvointialueet ovat pyrkineet parantamaan tuottavuutta tekemällä kipeitäkin päätöksiä palveluiden järjestämisestä. Samalla ne ovat pystyneet turvaamaan lakisääteiset hyvinvointipalvelut, mikä on hieno saavutus, sanoo KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas tiedotteessa.
Kunnat ja hyvinvointialueet toteuttivat henkilöstöön kohdistuvia sopeutustoimia arviolta 564 miljoonan euron edestä vuonna 2025. Se on noin 2,1 prosenttia alan 26,5 miljardin työvoimakustannuksista.
Säästöjä kertyi yli 200 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2024. Kunnat säästivät henkilöstökuluissa noin 161 miljoonaa euroa ja hyvinvointialueet noin 403 miljoonaa euroa.
Kuluvana vuonna sopeutustarpeen arvioidaan kiristyvän jopa 475 miljoonaan euroon.
Nybondas-Kankaan mukaan leikkaukset jatkuvat hyvinvointialueilla. Rahoitusmallin ja alijäämien kattamisvelvollisuuden vuoksi säästöpaineet pysyvät kovina.
– Rahoituksen tulisi kuitenkin riittää kansalaisille tärkeiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämiseen, Nybondas-Kangas muistuttaa.
Rahapula suurin haaste
KT:n kyselyn mukaan palvelujen järjestämistä vaikeuttaa ennen kaikkea riittämätön rahoitus. Lähes 40 prosenttia kunnista ja käytännössä kaikki hyvinvointialueet kärsivät rahapulasta.
Työvoiman saatavuus on kunnissa hieman parantunut, mutta osa niistä kamppailee yhä tiukkojen kelpoisuusehtojen ja henkilöstömitoituksien kanssa.
– Noin puolet kunnista ja kaikki hyvinvointialueet aikovat vähentää henkilöstömenoja ja palveluiden ostamista, pääekonomisti Ruskoaho sanoo.
Ruskoaho muistuttaa, että hyvinvointialueet aloittivat toimintansa jo valmiiksi alijäämäisinä, kun valtion rahoitus ei kattanut niiden menoja.
Lisäepävarmuutta tuovat rahoituksen jälkikäteistarkastus sekä hallituksen suunnittelemat lisäleikkaukset.
KT:n ajankohtaiskysely toteutettiin marraskuun lopun 2025 ja tammikuun 2026 välisenä aikana. Se lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin, hyvinvointialueille ja KT:n yritysjäsenille.
Kyselyyn vastasi 205 kuntaa ja kuntayhtymää sekä 24 hyvinvointialuetta tai -yhtymää. Vastaajat edustavat kuntien henkilöstöstä 79:ää prosenttia ja hyvinvointialueiden henkilöstöstä noin 96:ta prosenttia.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pystyi kääntämään taloutensa positiiviseksi. Hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö kertoo, miten talouskäänne näkyy palveluissa: