Jääspeedwayta ajetaan jalka haarniskassa ilman jarruja – hurjan lajin harrastajia on vain 50

Jääspeedway on melko tuntematon laji ja Suomessa harrastajia on kourallinen. Varkaudessa pidettävissä EM-finaalissa on kaksi suomalais­kuljettajaa.

Heikki Huusko kertoo mikä tekee jääspeedwaysta rajun lajin. Video: Tarja Nyyssönen / Yle, Sami Takkinen / Yle

– On tämä raju laji, sanoo jääspeedwaykuljettaja Heikki Huusko hypätessään 110 kiloa painavan moottoripyörän selkään.

Huusko kaasuttaa pyörän matkaan ja saavuttaa ovaalinmuotoisella jäädytetyllä radalla yli sadan kilometrin tuntivauhdin muutamassa sekunnissa.

Kolmesenttiset piikit pyörän renkaissa ja se, ettei pyörissä ole lainkaan jarruja, lisäävät lajin rajuutta. Miten ilman jarruja ajaminen on ylipäänsä mahdollista? Huusko vastaa kysymykseen, kun malttaa seuraavaksi pysähtyä.

– Kaasua säädetään ja moottorijarrulla hidastetaan hieman ennen kaarteita, mutta muuten mennään täysillä, Huusko kuvailee.

Seuraavaksi hän tarkastaa pyöränsä rengaspaineet.

Jääspeedwaypyörän renkaan piikit.
Pyörän renkaissa on satoja kolmesenttisiä metallipiikkejä, jotka antavat pitoa jäädytetyllä radalla. Kuva: Tarja Nyyssönen / Yle

Jääspeedwaypyörän polttoaine on metanoli, ja pyörä pitää huoltaa aina tunnin ajon jälkeen. Tämä ei ole ongelma Huuskolle, sillä hän on aina ollut kiinnostunut tekniikasta. Diplomi-insinööriksi opiskellut Huusko suunnittelee työkseen tärkeitä osia Toyotan ralliautoihin.

Jääspeedwayn hurjapäisyys sai 32-vuotiaan Huuskon kiinnostumaan lajista viitisen vuotta sitten. Huusko on kehittynyt nopeasti, ja on nyt lajin kärkinimiä Suomessa.

Palkintokaappiin on kertynyt arvokisamitaleita MM-pronssista Pohjoismaiden mestaruuteen. Tänä vuonna tavoitteena on Euroopan mestaruus, joka ratkotaan Varkaudessa 21. helmikuuta.

Varkaus on Suomen speedwaykeskus

Varkaus on Suomen ainoa kaupunki, jossa on kansainväliset vaatimukset täyttävä speedwayrata. Toisin sanoen radalta löytyvät muun muassa ilmatäytteiset turvalaidat. Ne olivat asennushetkellä vuonna 2016 maailman ensimmäiset laatuaan.

Se, että Varkaudesta on kasvanut speedwaykeskus, ei ole sattumaa. Kaupungissa on vuosikymmenten perinteet moottoriurheiluun: 1980-luvulta lähtien on SM-tasolla kilpaillut joku varkautelainen.

Useimmiten kilpailijan selässä on lukenut ”Mustonen”, sillä ratalajien kilpamoottoripyöräily kiertyy Varkaudessa pitkälti yhden suvun ympärille. Varkaus Racing Teamin puheenjohtaja Appe Mustonen on seurannut isänsä Aaken jalanjälkiä speedwayradoille. Hän on yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimpiä maaratakuljettajia.

Appe Mustonen seisoo Varkauden jääspeedwayradalla.
Appe Mustonen ajoi ensimmäiset kierroksensa Varkauden speedwayradalla 3-vuotiaana. Kuva: Tarja Nyyssönen / Yle

Viime vuosina Appe Mustosta ei kilparadoilla ole nähty, sillä seuratoiminta talkoineen ovat vieneet aikaa harjoittelusta. Hänelle Varkauden moottoriurheilun kehittäminen on sydämen asia.

Mustonen kertoo, että vielä 15 vuotta sitten Varkauden moottoriurheilualue oli päässyt ränsistymään.

– Sinnikkäällä talkootyöllä ja yhteistyökumppaneiden tuella tästä on rakennettu speedwaylajien kotimainen kisakeskus.

Aiemmin radalla on järjestetty Pohjoismaiden mestaruuskilpailut.

Marginaalilaji

Euroopanmestaruuskisojen järjestäminen on vaatinut huolellista valmistautumista. Jään teko radalle alkoi jo pari kuukautta sitten. Kisavaatimuksena on vähintään 20 sentin paksuinen jääkerros.

– Nyt jäätä on 25 senttiä, koska myös lämmittely ajetaan kisapäivänä eikä rataa huolleta välissä, Mustonen kertoo.

Mestaruus ratkaistaan kerrasta poikki -finaalissa. Mukana on 16 Euroopan parasta kuljettajaa yhdeksästä eri maasta mukaan lukien jyväskyläläinen Heikki Huusko. Hänelle Varkauden rata on lähin harjoittelupaikka.

EM-finaalissa Suomea edustaa Huuskon lisäksi nokialainen Max Koivula.

Laji ei ole kovin tunnettu Suomessa, ja Huuskon arvion mukaan jääspeedwaytä harrastaa viitisenkymmentä hurjapäätä Suomessa.

Heikki Huusko ajoasussaan.
Heikki Huusko sanoo koukuttuneensa jääspeedwayn tuomaan adrenaliiniryöppyyn. Kuva: Tarja Nyyssönen / Yle

Rohkeus ratkaisee

Jääspeedwayn eriä ajetaan vain minuutin verran kerrallaan, mutta laji vaatii kovaa lihaskuntoa ja kestävyyttä. Harrastajia kutsutaan jäägladiaattoreiksi.

Fyysisyys tulee esiin erityisesti kaarteissa, joissa kuljettajat nojaavat tiukasti jäähän kyynärpäällä ja polvella.

Vaarallisen näköisestä lajista huolimatta vakavat loukkaantumiset ovat harvinaisia. Huusko kertoo murtaneensa nilkan ja saaneensa pieniä haavoja. Suojavarusteet pitävät hyvin.

Jääspeedwaykuljettajan vasemman jalan suojukset kuvattuna.
Jääspeedwayssä kuljettajien vasen jalka on suojattu, sillä kurveissa jalka viistää jäätä.

Mielenhallinnallakin on iso rooli. Huuskon mukaan suurin osa suorituksesta tapahtuu pään sisällä.

– Rohkeus ratkaisee. Kyse on siitä, kuka uskaltaa ajaa kovinta vauhtia rinta rinnan muiden kanssa, Huusko toteaa.