Woltin toimitusjohtaja Ylelle: Wolt-lähetin työ ei sovi päätoimiseksi työksi

Woltilla ei ollut tiedossa, että Wolt-työtileistä maksetaan jopa 900 euroa kuukaudessa, Woltin toimitusjohtaja Marianne Vikkula myöntää.

Henkilö seisoo kädet ristissä.
Woltin toimitusjohtaja Marianne Vikkula toimistolla Helsingissä. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Yle uutisoi hiljattain, että monet Woltin lähetit maksavat työtilistään jopa 900 euroa vuokraa kuukausittain.

Tässä jutussa Woltin toimitusjohtaja Marianne Vikkula vastaa kysymyksiin Woltin lähettien työoloista. Lisäksi hän kertoo, millä keinoin Wolt pyrkii pitämään tilien vuokrat kurissa.

Heti alkuun Vikkula myöntää, että lähettitilien kovat vuokrahinnat tulivat Woltin väelle yllätyksenä.

– Hinnat ovat nousseet paljon isommiksi kuin mistä me olimme aikaisemmin kuulleet, Vikkula sanoo.

Pidättekö tätä kohtuullisena?

– Ei missään nimessä. On selvää, ettei tämä ole kestävää. Ei tätä ole ikinä suunniteltu toimimaan näin, Vikkula vastaa.

Hän selittää tilien korkeita vuokria Suomen huonolla työllisyystilanteella:

– Lähettitileillä on arvoa, koska meillä on ihan hirveästi ihmisiä, jotka haluavat tehdä tätä työtä. Vuokraaminen on lieveilmiö, joka on alkanut syntymään siitä, ettei meillä ole tarpeeksi työtä tarjolla.

Vikkula: Lähetin työ sopii osa-aikatyöksi

Palvelualojen ammattiliitto PAM julkaisi viime viikolla selvityksen, jonka mukaan Wolt-lähettien tuntipalkkio voi olla pienimmillään vain muutamia euroja.

– Nämä kolme tarinaa eivät tietysti ole inhimillisesti kestäviä tai kilpailukykyisiä pitkällä aikavälillä ansaintatasolla.

Kilpailukyvyllä Vikkula kertoo tarkoittavansa sitä, kuinka paljon ihminen tarvitsee Suomessa rahaa elääkseen.

Vikkula kritisoi PAMin selvitystä yksipuoliseksi.

PAMin selvityksessä työajaksi on laskettu koko aika, kun lähetti odottaa tai kuljettaa tilauksia.

Wolt kertoo, että vuonna 2024 Suomen lähettikumppanit laskuttivat Woltia keskimäärin 20–21 euroa tunnissa siltä ajalta, kun he olivat tekemässä kuljetuksia.

Lähettien ansainta perustuu toimituksiin, ei siihen, että sovellus avataan.

– Syy tähän on se, että lähetti voi vapaasti kieltäytyä toimituksista ja olla apissa tuntitolkulla tekemättä toimituksia.

Videolla Vikkula sanoo, millaiseen tarpeeseen työ Wolt-lähettinä hänen mielestään sopii.

Toiveena vähentää työtilien vuokraamista

Woltilla on Suomessa noin 6 000 kuukausittain työskentelevää lähettiä. Samaan aikaan noin 20 000 ihmistä jonottaa omaa lähettitiliään.

Pitkän jonon seuraus on se, että tilejä vuokrataan eteenpäin kovaan hintaan.

Vikkulan mukaan Woltin tavoitteena on vähentää työtilien vuokraamista.

Mutta miten?

Woltin mukaan sijaistaminen on pakko mahdollistaa yrittäjille.

– Me ollaan vaikeassa balanssissa, missä me koitamme optimoida sitä, mikä on meidän läheteille parhaaksi.

Hän kertoo, että vielä reilu vuosi sitten Wolt vaati nykyistä enemmän dokumentaatiota sijaisuuksista. Woltilla ei ole sopimusta tilin vuokraajan kanssa.

– Meidän kädet on aika rajattuja. Me pystymme kyllä ymmärtämään, jos sijaisia on käytössä. Mutta me emme voi hirveästi kontrolloida sitä, että kuka niitä vie ja miten. Aiemmin saimme esimerkiksi pyytää sijaisen työluvan nähtäväksi.

Onko se huolestuttavaa, että te ette oikeastaan tiedä, kuka niitä lähetyksiä vie?

– Toivomme, että voisimme tietää paljon enemmän heistä. Me ehdottomasti haluaisimme sitä, Vikkula vastaa.

Vikkula sanoo, että Woltin toiveena on, että yritys voisi sopia viranomaisten tai lainsäätäjien kanssa paremmat pelisäännöt siihen, miten tilien vuokraaminen, verojen maksu ja työluvat hoidetaan.

Onko teidän mahdollista tehdä omia sääntöjä näihin liittyen?

– Meidän olisi varmasti mahdollista tehdä sääntöjä, mutta ongelma on, että se vaarantaisi lähettien toimivan yrittäjäehtoisen mallin.

Vikkula korostaa, että valtaosa läheteistä haluaa työskennellä Woltille yrittäjinä.

Kokeilu vuokraamisen hillitsemiseksi: Uusia tilejä jaettu

Vikkula kertoo kokeilusta, jossa Wolt on avannut yhteen kaupunkiin tilejä uusille läheteille. Hän ei suostu nimeämään kaupunkia.

– Pyrimme seuraamaan sitä, kuinka monella jonottajalla on ollut aiempaa toimintaa vuokraamisen kautta. Toivottavasti se johtaa siihen, että yhä useampi lähetti, joka tällä hetkellä vuokraa tiliä, pääsee itse suoraan käsiksi Wolt-tiliin.

Hän arvioi, että uusien tilien pitäisi vähentää kilpailua tileistä, mikä pienentäisi niiden arvoa.

Kun tilien avaaminen ei perustu kasvaneeseen kysyntään, miten te varmistatte, että työtä oikeasti riittää kaikille?

– Se on se balanssi, joka tässä on haastavaa.

Henkilö ajaa sähköskootterilla lumisessa kaupunkimaisemassa.
Wolt toimii yli 30 maassa. Vikkula kertoo, että Suomessa tarve työlle on erilainen verrattuna mihinkään muuhun maahan. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Kun Yle julkaisi jutun Wolt-tilien vuokraamisesta, toimitukseen tuli yleisöltä paljon palautetta, jossa Wolt-kuskien työtä väitettiin orjatyöksi.

Viime vuonna Woltin entinen toimitusjohtaja Miki Kuusi oli Suomen suurituloisin ja Vikkula 16:ksi suurituloisin henkilö.

Rikastuvatko Woltin miljonäärit lähettien oikeuksia polkemalla?

– Mehän emme voi menestyä yrityksenä, jos meidän lähettimme eivät ole tyytyväisiä. Me välitämme siitä ihan hirveästi. Joten me olemme kyllä tosi ylpeitä siitä, mitä olemme rakentaneet. Se ei tarkoita, että tämä kaikki olisi ongelmatonta, Vikkula vastaa.

Kokonaisuudessaan seisot siis Woltin toiminnan takana?

– Ehdottomasti.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.

Ladataan lomaketta...