Helsingissä muurataan torstaina peruskivi, joka huokuu energiamurroksen symboliikkaa.
Salmisaaren kivihiilivoimalan hallissa oli ennen sähköä tuottava turbiini, nyt siihen rakennetaan testiversio kaukolämpöä tuottavasta ydinreaktorista. Tähän laitokseen ei vielä uraania tule, vaan reaktoriytimen paikalla ovat sähkövastukset.
Helsingin energiayhtiö Helen tähtää kuitenkin tosissaan siihen, että kaupunkiin saataisiin lopulta oikea ydinenergialaitos.
– Olemme niin tosissamme kuin voi ylipäätään olla, sanoo Helen Ydinvoima oy:n toimitusjohtaja Pekka Tolonen.
Helen perusti oman yhtiön ydinenergiaa varten vuoden alussa.
Nyt rakennettavan pilottilaitoksen avulla on tarkoitus testata muun muassa reaktorin passiivista turvallisuusjärjestelmää. Idea on, että vaikka kaikki menisi pieleen, reaktori pysyy turvallisena ilman ulkopuolista jäähdytystä.
– Pääsemme aina siihen tilanteeseen, että ketjureaktio reaktorissa sammuu. Mutta kaikki ydinreaktorit tuottavat lämpöä myös sammuttamisen jälkeen. Keskeistä on saada johdettua lämpö pois, jotta ei tapahdu ytimen sulamista, Steady Energyn toimitusjohtaja Tommi Nyman sanoo.
Steady Energy kehittää Teknologiakeskus VTT:llä syntynyttä reaktori-ideaa kaupalliseen käyttöön.
Helenin vaihtoehtoina kolme paikkaa ja puolen tusinaa reaktorimallia
Vaikka kokeilulaitos ei Salmisaareen uraania tuo, tulevaisuudessa sekin on mahdollista.
Helenillä on nimittäin selvityksessä kolme paikkaa ydinlaitokselle: Salmisaari, Vuosaari ja Östersundomin Norrberget. Ensi vuoden loppuun mennessä yhtiö tekee päätöksen, mitä laitospaikkaa se lähtee luvittamaan ja suunnittelemaan.
Vaikka Salmisaareen rakennetaan juuri Steady Energyn pilottilaitos, Helenin selvityksessä on kaikkiaan puolen tusinaa erilaista laitosmallia. Osa niistä tuottaa lämmön lisäksi sähköä.
– On ilmeistä, että myös sähköntuotannolle on tarvetta pääkaupunkiseudulla. Arviomme on, että tehon tarve Helsingissä saattaa jopa tuplaantua tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, Helenin Tolonen sanoo.
Steady Energyllä uskotaan, että yhtiön vahvuus on nimenomaan kaupungeissa. Reaktori on pienehkö ja tuottaa vain kaukolämpöä, jolloin reaktorin lämpötilat ja paineet pysyvät matalina. Siksi turvaetäisyydet ovat verrattain lyhyet. Lisäksi laitos on suunniteltu rakennettavaksi maan alle.
Tilaa tarvitaan sitä enemmän, mitä suurempi osa laitoksesta on maan päällä. Jos laitoksella tehdään lämmön lisäksi sähköä, myös korkeammat lämpötilat ja paineet kasvattavat turvaetäisyyksiä.
– Paikan valinta vaikuttaa siihen, minkälaisia reaktorikonsepteja sinne voidaan laittaa, Tolonen sanoo.
Kriisit ovat lisänneet kiinnostusta maan alle sijoitettavasta reaktorista
Kun Steady Energyn kaukolämpöreaktoria kehitettiin vielä Teknologiakeskus VTT:llä, sitä ei suunniteltu kokonaan maan alle. Myöhemmin kehittäjät tulivat siihen tulokseen, että maan alle rakentaminen on edullisin tapa saada laitos turvalliseksi ja lähelle kaupunkia.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on korostanut tarvetta saada energiantuotanto mahdollisimman hyvin suojaan ja riippumattomaksi ulkomaisista energialähteistä.
– Infrastruktuurin rakentaminen suojaan on nostanut tässä geopoliittisessa tilanteessa merkittävästi päätään, Steady Energyn Nyman arvioi.
Tämä näkyy yhteydenottoina paitsi Euroopasta myös kauempaa. Steady Energy on solminut yhteistyösopimuksen Etelä-Korean suurimman kaukolämpöyhtiön kanssa.
1980-luvulla sama idea kaatui kansan vastustukseen – entä nyt?
Helsingin ydinenergiahamuilussa historia toistaa itseään. 1970-luvulla Helsinkiin nimittäin haviteltiin ruotsalais-suomalaista kaukolämpöreaktoria, jonka lähtökohdat olivat tavallisen kansalaisen korvaan kovin samanlaiset kuin Steady Energyllä nyt.
Ylen iltauutisten juttu kuulostaa monin kohdin samalta kuin uudetkin suunnitelmat.
Vuosien edetessä ajatus haudattiin vähin äänin. Syy oli ilmeisesti ydinvoiman yleinen vastustus ja viimeinen niitti Tšernobylin ydinonnettomuus.
Nyt ydinvoiman kannatus on ollut myötätuulessa niin Helsingin kuin Suomen poliitikkojen keskuudessa. Helenin Tolonen kertoo, että yhtiön tekemän kyselytutkimuksen perusteella valtaosa helsinkiläisistä suhtautuu positiivisesti Helsingin ydinenergiahankkeisiin ja ydinenergiaan ylipäätään.
– Merkittäviä soraääniä ei ole kuulunut, Tolonen sanoo.
Ääni saattaa muuttua kellossa, kun ihmiset ajattelevat asiaa oman takapihan tarkkuudella. Keväällä Helen aloittaa paikallistilaisuudet Salmisaaressa, Vuosaaressa ja Östersundomissa.
– Nämä ovat varmasti erittäin hyvä tapa päästä kiinni paikallisiin mielipiteisiin, Tolonen sanoo.
Kansa on jo päässyt ilmaisemaan ajatuksiaan Helsingin kaupungin Kerro kantasi -sivustolla. Näiden vastausten perusteella kaupungista löytyy reaktoreille myös vahvaa vastustusta.
Oikea reaktori käynnistyy aikaisintaan 2030-luvulla
Steady Energyn mukaan yhtiön suunnittelu tähtää siihen, että ensimmäinen reaktori voisi olla toiminnassa 2030-luvun alkupuolella – mieluiten kotimaassa.
– Koreasta on tullut sen kaltaisia yhteydenottoja, että haluaisivat lähteä rakentamaan saman tien, mutta emme ole vielä suunnitelleet sinne laitosta. Olemme luvituksen kanssa Suomessa pisimmällä, Nyman sanoo.
Helenin Tolonen puhuu laveammin 2030-luvusta. Vaikka siihen on vielä pitkä aika, tärkeitä päätöksiä tehdään jo lähivuosina.
– Laitoksen toteutumisen suuret riskit työstetään aikaisessa vaiheessa sellaiseen kuntoon, että voidaan turvallisin mielin edetä, Tolonen sanoo.
Helenin toimitusjohtaja OIli Sirkka on jo aiemmin sanonut julkisesti, että yhtiö toivoo saavansa yhteiskunnalta selkeän signaalin, onko ydinenergia sille vaihtoehto vai ei.
Tolonen ei tarkemmin erittele, mitä suuria riskejä laitoksen toteutumiselle yhtiö nyt työstää.
– Niihin palaamme sitten erikseen.