Työvoimaviranomaiset eivät ole pystyneet järjestämään lakisääteisiä keskusteluja työttömien kanssa vaaditussa aikataulussa.
Uusimmat tiedot koskevat viime vuotta.
Vain 16 prosenttia alkuhaastatteluista järjestettiin lakisääteisessä ajassa.
Työllisyysalueiden mediaani oli 13 arkipäivää työttömäksi jäämisestä, kun lakisääteinen määräaika oli viisi arkipäivää.
Harva alue pystyi myöskään järjestämään alkutapaamisen jälkeen niin sanottuja työnhakukeskusteluja lain edellyttämällä tavalla.
Työnhakukeskusteluista vain 16 prosenttia toteutui laissa asetetun tavoitteen mukaan.
Kireitä vaatimuksia
Työvoimapalveluiden toimintaa seuraavan Keha-keskuksen yksikönpäällikkö Santtu Sundvall myöntää, että säädetyt määräajat olivat lähtökohtaisesti kireitä.
Työttömien määrä on Suomessa puolestaan EU:n korkeinta tasoa. Joulukuussa työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 10,7 prosenttia.
Samaan aikaan työvoimapalveluita on myllerretty isolla kädellä uusiksi, kun viime vuoden alussa järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kunnille.
– Työllisyyspalvelut kävivät läpi ehkä suurimman uudistuksen työvoimapalveluiden historiassa. Se vaikutti lakisääteisten palveluiden järjestämiseen. Pitää tietysti muistaa, että työvoimahallinto on ollut aikamoisessa myllerryksessä varmaan kymmenen vuotta, Sundvall sanoo.
Työrauhaa, kiitos
Tämän vuoden alussa lainsäätäjä löysäsi ruuvia niin, että alkuhaastattelu pitää järjestää 10 arkipäivän kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta ja sen jälkeen työnhakukeskusteluja on kolmen kuukauden välein.
Aiemmin työnhakukeskusteluja piti alkuhaastattelun jälkeen olla ensimmäiset kolme kuukautta jopa kahden viikon välein.
Työllisyysalueilla toive on, että pakottavia pykäliä olisi vähemmän ja harkinnanvaraa palveluiden tarjoamisessa enemmän.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalan työllisyysalueella yhdellä työntekijällä oli viime vuonna enimmillään noin 200 asiakasta. Lakisääteisiä keskusteluja asiakkaiden kanssa oli 95 000.
– Järjestämislaki ei vastaa asiakkaan palvelutarvetta. On asiakkaita, jotka tarvitsevat tiiviimpää yhteydenpitoa, ja on asiakkaita, joilla vaikkapa työllistyminen tai opintojen alkaminen on varmistunut. Mutta toki meidän pitää järjestää keskustelut lain vaatimalla tavalla, sanoo Pohjois-Karjalan työllisyyspalveluiden asiakaspäällikkö Anu Huotari.
Etelä-Karjalan työllisyysalueen työllisyysjohtaja Sanna Natunen puolestaan toivoo työrauhaa.
– Aikamoisessa turbulenssissa tässä ollaan. Jatkuvalla syötöllä tulee merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, kuten parhaillaan vaikkapa yleistukeen ja kotoutumislakiin liittyviä. Sekä asiakkaiden että meidän asiantuntijoiden alkaa olla vaikea pysyä muutoksissa ajanatasalla. Muutoksissa tulisi keksittyä palveluprosessin keventämiseen.
