Suomen ortodoksisen kirkkomuseon Riisan ovet aukeavat kokoelmatilaan, jossa kulta kimaltelee ja jalokivet säihkyvät.
Kuopiossa sijaitsevan museon perusnäyttely on uudistettu, ja se on pyritty tekemään aiempaa helpommin lähestyttäväksi. Näyttelyn ovat koonneet ja järjestäneet Riisan intendentti Katariina Husso ja galleristi Veikko Halmetoja.
Museonjohtaja Anne Laitin mukaan tavoitteena on houkutella museoon muitakin kuin ortodokseja.
– Pyrimme avaamaan ortodoksisuuden historiaa ja kulttuuria Suomessa nimenomaan sellaisille henkilöille, jotka eivät ole siihen perehtyneet, sanoo Laiti.
Sodan jäljet näkyvissä
Museo on syntynyt sotien seurauksena, ja sodan jäljet ovat yhä näkyvissä monissa kokoelman esineissä.
Yhtenä esimerkkinä on 1700-luvulla tehty ehtoollismalja, joka löytyi intendentti Katariina Husson mukaan vuonna 1941 sotatoimialueelta ikkunalaudalta.
– Sitä oli käytetty tuhkakuppina, kertoo Husso.
Ehtoollismaljan vieressä on kirje luterilaiselta sotilaspastorilta, joka otti maljan aikoinaan talteen.
Samassa vitriinissä on Kristus-ikoni, jonka kasvot on viilletty.
– Kyseessä on perheikoni, joka jäi talvisodan aikana Petsamossa kodin seinälle. Kun perhe palasi takaisin kotiin, ikoni löytyi kasvot turmeltuna, Husso selittää.
Intendentti Katariina Husso kertoo tällä videolla vanhan ehtoollismaljan kohtalosta:
Vanhimmat esineet 1300-luvulta
Museon vanhimmat esillä olevat esineet ovat vaatimattoman näköinen pahkakuppi ja puusta tehty kaularisti. Perimätiedon mukaan ne molemmat olisi tehnyt Konevitsan luostarin perustaja pyhittäjä Arseni Konevitsalainen 1300–1400-lukujen vaihteessa.
Esillä on myös Arseni Konevitsalaisen kenotafin eli muistohaudan peite vuodelta 1551. Se on yksi museon vanhimmista tekstiileistä.
Husson mukaan peite on voinut säilyä pitkään, koska se on tehty hyvistä materiaaleista.
– Kyse voi olla myös ihmeestä, hän hymyilee.
Esillä on vain murto-osa Riisan kokoelmasta, johon kuuluu kaikkiaan noin 12 000 esinettä. Museolla on Husson mukaan hallussaan myös mittava harvinaisten kirjojen kokoelma ja yli 100 000 valokuvaa.
Ihminen esille
Uudistetussa näyttelyssä on haluttu tuoda esille aiempaa enemmän ihmisiä. Tämä näkyy erityisesti luostareista kertovassa osiossa, jossa esillä ovat munkki- ja nunnaluostareihin liittyvät persoonat ja heidän henkilöhistoriansa.
Ihmisiä kaivataan museoon myös kävijöiksi. Museonjohtaja Anne Laitin mukaan ihmisiä ovat hämmentäneet julkisuuteen tulleet tiedot, joiden mukaan kirkkomuseon tontti aiotaan kaavoittaa uusiksi.
– Olemme tässä vielä kolmesta neljään vuotta, hän vakuuttaa.
Laiti laskee, että museo on toiminut Kuopiossa jo lähes 70 vuotta. Kuopio tuntuisi sen vuoksi parhaimmalta ja selkeimmältä paikalta museolle myös jatkossa.
Museonjohtaja ei halua kuitenkaan mennä asioiden edelle.
– Ensin selvitetään, paljonko tarvitsemme tilaa, ja sen jälkeen mietitään, mistä tiloja voisi mahdollisesti löytyä.
