Suomen viittomakielinen yhteisö muistaa tänä vuonna monin tavoin Carl Oscar Malmia, jonka syntymästä tulee kuluneeksi 200 vuotta.
Malm perusti Porvooseen maan ensimmäisen kuurojen koulun ollessaan vain 20-vuotias. Samalla hän loi pohjan suomalaiselle ja suomenruotsalaiselle viittomakielelle ja kuurojen kulttuurille.
Carl Oscar Malm syntyi Eurassa vuonna 1826 ja kuuroutui jo varhain. Varakkaat vanhemmat päättivät lähettää pojan kouluun Ruotsiin. Malmista tuli ensimmäisiä suomalaisia, joka sai opetusta viittomakielellä Tukholman kuurojen koulussa.
Malm valmistui koulusta vuonna 1845 hyvin arvosanoin. Jo opiskeluaikanaan hän haaveili kuurojen koulun perustamisesta Suomeen, jotta muutkin kuurot saisivat mahdollisuuden koulutukseen. Kuurojen museon tutkija Sirpa Varis kertoo, että ennen Malmin aikaa kuurojen asema Suomessa oli heikko.
– Ennen 1800-lukua on kyllä elänyt kuuroja lapsia maaseudulla, mutta kuulevat vanhemmat ovat luultavasti häpeän takia estäneet heitä tapaamasta muita ja pitäneet heidät piilossa. Tästä syystä yhteinen viittomakielikään ei ole päässyt leviämään, Varis kertoo.
Malm hankki kouluhankkeelleen vaikutusvaltaisia tukijoita, kuten J.L. Runebergin ja Carl Henrik Alopaeuksen. Jo vuonna 1846 hän perusti yksityisen kuurojen koulun Porvooseen, ensimmäisen laatuaan Suomessa.
– Ajatella, että C.O. Malm oli koulua perustaessaan vasta 20-vuotias eli todella nuori mies. Hänellä oli kuitenkin halu tuoda mukanaan Ruotsista saamansa hyvät eväät, kertoo kuuro väitöskirjatutkija Outi Ahonen.
Kuurojen koulujen määrä kasvaa
Alkuun Malmin koulussa oli vain kaksi oppilasta, mutta määrä kasvoi vähitellen. Hän opetti ensin viittomakieltä ja vasta sitten kirjoittamaan sanoja. Malmin oppilaat jatkoivat osaltaan viittomakielen opetusta eteenpäin.
Valtio otti Porvoon kuurojen koulun haltuunsa vuonna 1859 ja sen jälkeen valtion kouluja perustetiin eri puolille Suomea. Tämä sysäsi toden teolla käyntiin kuurojen opetuksen, viittomakielen kehityksen ja kuurojen kulttuurin syntymisen.
– Kuurojen opetuksen alkaessa vuonna 1846 Suomi oli vielä tavallaan pimeä ja hiljainen. Malm toi mukanaan ja sytytti valon, joka lähti leviämään. Hän ikään kuin kylvi viittomakielisen kulttuuriperinnön siemenen oppilaisiinsa, joiden mukana se lähti leviämään, Ahonen kuvailee.
Kuurojen opetus koki takaiskun, kun myös Suomessa otettiin 1800-luvun lopulla käyttöön oralismi. Kyseessä oli kuurojenopetuksen suuntaus, joka painottaa puhumisen ja huuliltalukemisen tärkeyttä. Viittomakieli hävisi opetuksesta ja oppilaita rangaistiin sen käyttämisestä. Vielä tänä päivänäkin viittomakielinen yhteisö taistelee viittomakielisten lasten oikeudesta laadukkaaseen viittomakieliseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.
Visionäärin ja monitaiturin elämäntyötä muistetaan juhlavuoden aikana
Carl Oscar Malm ei ollut vain opettaja, vaan monipuolisesti lahjakas ja kiinnostunut erilaisista asioista. Hän harrasti shakkia, uintia, urheilua, puutöitä ja tähtitiedettä. Häntä kiinnostivat myös yhteiskunnalliset aiheet kuten naisten asema, ja hän ehdotti kirjaston perustamista.
– Se miten paljon hän teki jo niin nuorena ja miten valistunut ja avoin hän oli ajattelultaan jo 1840-luvulla. Entisaikaan monikaan ei ajatellut kuten hän. Hän oli jo nuorena hyvin visionäärinen ja halusi toteuttaa unelmansa, Varis toteaa.
Malm ei ehtinyt todistaa unelmiensa toteutumista pitkään. Hän kuoli keuhkokuumeeseen Turussa vuonna 1863 vain 37-vuotiaana.
Kuurojen opetuksen uranuurtajan syntymän 200-vuotisjuhlaa vietetään vuoden mittaan monin tavoin. Juhlavuosi käynnistyy torstaina 12. helmikuuta Helsingissä, kun Valkeassa Talossa paljastetaan C.O. Malmin puu -taideteos.
Syksyllä 2026 Porvoossa Runebergin kotitalossa avautuu näyttely, joka esittelee Malmin elämää Porvoossa.
Juttu perustuu toimittaja Mikaela Tillanderin tekemään viittomakieliseen haastatteluun, jonka suomensi tulkki Kati Lakner.
Katso koko ohjelma tästä:
Muokkaus 13.2. kello 9.15: Jutussa luki aiemmin, että C.O. Malm kuoli vuonna 1857. Korjattu juttuun tieto, että C.O. Malm kuoli vuonna 1863.