Kemin Ajoksen satamassa torstaina sattunut öljyonnettomuus on Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijan mukaan suuri mutta paikallinen vahinko. Veteen joutui noin 10 000 litraa polttoöljyä.
– Se on aika harvinainen, mutta ei ainutlaatuinen onnettomuus nykyään Itämerellä, sanoo johtava tutkija Harri Kankaanpää Suomen ympäristökeskuksen meri- ja vesiratkaisujen yksiköstä.
Kankaanpää ei osaa vielä tarkkaan arvioida Kemin öljyvuodon vaikutuksia luonnolle. Onni onnettomuudessa saattaa olla se, että öljyvuoto on rajautunut satama-altaaseen. Jos vuoto olisi tapahtunut avomerellä liikkeellä olevassa aluksessa, vahingot voisivat olla vakavammat.
Yleensä vuodoissa on kyse litroista, ei tonnista
Yli 10 000 litran öljypäästöjä on Itämerellä tapahtunut parinkymmenen vuoden aikana tiettävästi kaksi kertaa. Suurin osa öljypäästöistä on muutaman litran kokoisia.
– Tyypillisimmät päästöt ovat ehkä korkeintaan kymmenien litrojen kokoisia, Kankaanpää toteaa.
Länsi-Suomen merivartioston johtokeskuksen päällikkö Kim Westman sanoo, että 10 000 litran öljypäästö olisi merkittävän suuri.
– Viiden vuoden ajalta muistan yhden merkittävän öljypäästön eteläisen Suomen merialueilta. Silloin suoritettiin öljyntorjuntaa useiden päivien ajan, Westman sanoo.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) saa viranomaisilta eli yleensä Rajavartiolaitokselta lausuntopyyntöjä öljyonnettomuuksista. Niitä tulee enintään muutama vuodessa ja joskus on vuosia, jolloin pyyntöjä ei tule lainkaan.
Jos iso päästö sattuisi Itämerellä, naapurimaat antaisivat apua pyydettäessä. Perämerellä lähin apu tulisi Ruotsista.
– Tukea naapurimaista pyydetään vain poikkeuksellisen suurissa tapauksissa, mistä nyt ei käsitykseni mukaan ole kyseessä, Westman arvioi.
Öljyntorjuntayhteistyö yskii arktisella
Viimeisin todella iso tapaus arktisilla vesillä oli vuonna 1989 Alaskan vesillä tapahtunut Exxon Valdesin suuri öljytankkerionnettomuus. Silloin veteen vuoti 37 000 tonnia öljyä. Sen jälkeen öljyonnettomuuksiin on kansainvälisestikin varauduttu.
– Kyllä niitä pelätty jo pitkän ajan Exxon Valdes -öljytankkerionnettomuudesta ja parista muusta isosta tapauksesta lähtien. Niiden jälkeen öljyonnettomuudet on priorisoitu kansainvälisessä yhteistyössä arktisen maiden muodostamassa Arktisessa neuvostossa, tutkimusprofessori Timo Koivurova Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta sanoo.
Vuonna 2013 solmittiin kansainvälinen Arktisen alueen öljyntorjuntasopimus, mutta tämän hetkiset geopoliittiset jännitteet heijastuvat myös öljyntorjuntayhteistyöhön maiden välillä.
Arktisen neuvoston öljyntorjuntayhteistyötä ja -harjoituksia on järjestetty Koivurovan mukaan nyt vain virtuaalisesti. Se on eri asia kuin täysipainoinen yhteistyö.
– Onhan ne aika vajavaisia tällä hetkellä. Tilanne ei ole optimaalinen, Koivurova toteaa.
Korjattu 12.2.2026 klo 17.54 Öljyä pääsi veteen 10 000 litraa, ei 10 000 kuutiota.
Korjattu 12.2.2026 klo 18.01 Kim Westmanin nimi korjattu oikeaan muotoon.