Venäjä modernisoi parhaillaan aseteollisuuden tuotantolaitoksiaan länsimaisilla koneilla.
Näin sanoo Venäjän hyökkäyssotaa avoimista lähteistä ja vuodetuista dokumenteista seuraava Frontelligence Insight verkkosivuillaan.
Venäjältä tarvittavaa osaamista ei löydy.
Frontelligence Insight sai haltuunsa asiakirjoja, jotka paljastavat, että Jekaterinburgissa sijaitsevaa tehdasta numero 9 uudistetaan Italiasta, Saksasta, Taiwanista ja Britanniasta peräisin olevilla koneilla.
Joukossa on muun muassa korkean tarkkuuden työstökoneita.
Tehtaassa valmistetaan muun muassa haupitsien ja T-90-panssarivaunujen sekä modernisoitujen T-62- ja T-72 -panssarivaunujen tykkejä.
Kaiken kaikkiaan Venäjä aikoo hankkia ja asentaa modernisoituun laitokseen vähintään 22 suurta teollisuuskonetta, mukaan lukien hammaspyörän muokkaus-, jyrsintä- ja muita monitoimikoneita.
Muillakin aselajeilla on edelleen merkitystä
Vaikka Venäjän hyökkäyssota on profiloitunut vahvasti droonisodaksi, muilla aselajeilla on edelleen merkitystä.
Frontelligence Insightin mukaan laajaan tietomäärään perustuvasta analyysistä selviää, että vuonna 2025 noin kolmas- tai neljäsosa taistelukentän tappioista Ukrainassa aiheutui tykistö- ja kranaatinheitintulesta.
Venäjän armeija joutui ampumatarvikepulaan jo vuonna 2023. Se onnistui tuolloin hankkimaan ampumatarvikkeita Pohjois-Koreasta ja Iranista.
Yhdysvaltain senaatin huhtikuussa 2025 julkaiseman raportin mukaan Pohjois-Korean toimittamien tykistöammusten, ohjusten ja asejärjestelmien määrä liikkuu miljoonissa.
Iranilta Venäjä sai raportin mukaan 400 lyhyen kantaman ballistista ohjusta ja satoja tuhansia tykistöammuksia. Lisäksi Iran myönsi lisenssit Shahed-droonien valmistukseen Venäjällä.
Yhteensopivuus- ja luotettavuusongelmien sekä jatkuvan tarpeen vuoksi Venäjä on kuitenkin joutunut turvautumaan kotimaisen tuotannon kehittämiseen ja kasvattamiseen.
Frontelligence Insightin mukaan Venäjän armeija sai käyttöönsä lähes kaksi miljoonaa 120 millimetrin ja noin 1,7 miljoonaa 152 millimetrin kranaatinheittimen ammusta vuonna 2025.
Toimitusmäärät ovat tilastojen valossa olleet reippaassa kasvussa.
Yhdysvaltain senaatin raportin mukaan Venäjän odotettiin vuonna 2025 tuottavan 250 000 ammusta kuukaudessa eli kolme kertaa enemmän kuin mihin Yhdysvallat ja Euroopan maat tuolloin pystyivät.
Senaatin raportin mukaan Venäjä kykeni vuonna 2025 valmistamaan 1 500 panssarivaunua, 3 000 panssaroitua ajoneuvoa ja 200 ballistista Iskander- ja risteilyohjusta.
”Maailman korruptoituneimmat asevoimat”
Pääesikunnan entisen tiedustelupäällikön, kenraalimajuri evp:n ja nykyisen europarlamentaarikon Pekka Toverin (kok.) mukaan kaikkea ei kuitenkaan lähetetä Ukrainaan, vaan Venäjä on alkanut varastoida aseita.
Asetehtaiden ja aseiden uudistaminen on tarpeen, sillä Ukrainassa Venäjän armeijan käytössä oleva asekalusto on hyvin pitkälle neuvostoaikaista. Venäjän armeijalla on käytössään Ukrainan rintamalla jopa 70 vuotta vanhoja vaunuja.
– Niitä on sen verran korjattu, että telat pyörivät, vaunu liikkuu ja torni pyörii. Tällaisilla on ne muutamat vähäiset kerrat hyökätty, sanoo Toveri.
Venäläiset ovat pääosin pystyneet vain parantelemaan vuosikymmenten vanhaa kalustoa. Osin teknologisten kyvykkyyksien puuttumisen vuoksi, osin syynä on korruptio.
– Luojan kiitos, Venäjän asevoimat on maailman korruptoitunein asevoima. Varastelua on kaikilla tasoilla. Venäjä on pistänyt asevoimiin 20 vuoden aikana 15 kertaa enemmän rahaa kuin Ukraina. Suurin osa tästä rahasta on varastettu.
Toverin mukaan venäläisillä oli sotateollisuudessa suuria tutkimus- ja kehityshankkeita ennen hyökkäystä Ukrainaan. Uusia tutkijasukupolvia ei kuitenkaan oikein saatu rekrytoitua.
– Tilanne heikkeni entisestään, kun Putin muuttui vainoharhaisemmaksi. Siellä rajoitettiin esimerkiksi tutkijoiden yhteydenpitoa ulkomaisiin kollegoihin ja heitä jopa laitettiin vankilaan siitä.
Venäläisten aseiden hintalappu usein liian korkea
Monet ratkaisut on kopioitu länsimaisista sotakoneista enemmän tai vähemmän onnistuneesti.
Yksi esimerkki on Armata T-14, jossa käytettyä rakennetta miehittämättömästä tykkitornista yhdysvaltalaiset kokeilivat jo 1960-luvulla.
Venäjän päätaistelupanssarivaunuksi suunniteltu Armata on haudattu vähin äänin. Valmistuneita vaunuja lienee kymmenkunta. Yksi niistä piiputti takavuosina voitonpäivän paraatissa ja jouduttiin hinaamaan pois.
Psykologista sodankäyntiä
Toverin mukaan koko Armata oli pelkkää propagandaa.
– Venäjän armeija ei niitä halunnut, kun yksi maksaa kolme kertaa enemmän kuin ottaa vanha varastosta ja modifioida se nykyaikaisemmaksi. Että semmoinen ”maailman paras panssarivaunu”.
Putinin ihmeaseeksi mainostamaa Orešnik-ohjusta on käytetty Ukrainassa pari kertaa ilman taistelulatausta. Kyse on keskimatkan ballistisesta ohjuslavetista, joka voidaan varustaa useammalla taistelukärjellä.
– Niissä ei ole ollut taistelukärkiä, vaan niiden tuhovoima on perustunut siihen, että kun se kantolaite tulee maahan kymmenkertaisella äänennopeudella, niin se aiheuttaa merkittävää tuhoa.
Toverin mukaan Orešnikin sarjatuotanto ei kuitenkaan olisi vielä kunnolla käynnistynyt.
– Sen käyttö on vähän kuin kärpästä ampuisi, koska se on kallis järjestelmä. Enemmänkin kyse on uhittelusta ja psykologisesta sodankäynnistä.
Toverin mukaan Venäjä on yrittänyt luoda mielikuvaa, että heillä on valtavan tehokkaita asejärjestelmiä.
– Sitten, kun on taistelukentällä länsimaisella asejärjestelmällä näitä uusimpiakin versioita panssarivaunuista ammuttu, lopputulos on aina sama. Tykkitorni lentää kahdenkymmenen metrin korkeuteen.