Milano-Cortinan talviolympialaiset Ylellä 6.–22.2.2026. Kaikki uutiset, tulokset ja lähetysaikataulut löydät talviolympialaisten kisasivustolta.
MILANO. Jos ei tee maaleja, jääkiekossa on vaikea voittaa. Naisleijonille maalinteko tuotti olympiaturnauksessa historiallisen suurta tuskaa. Tero Lehterän luotsaama joukkue pelasi Milanossa 15 erää jääkiekkoa, joista 14 ilman maaleja.
Kaikki kolme tehtyä maalia syntyivät samassa alkusarjan Sveitsi-ottelun toisessa erässä.
Vain yhden ottelun turnauksessa voittanut Suomi taipui puolivälierässä Sveitsille lukemin 0–1. Edellisen kerran Suomi jäi olympialaisissa mitalipelien ulkopuolelle vuonna 2014.
Koskaan aiemmin Naisleijonat ei ole jäänyt arvokisoissa kolmeen tehtyyn maaliin. Aiempi pohjanoteeraus oli viisi maalia vuosien 2007 ja 2013 MM-kisoissa.
– En voi kuvailla sanoin pettymystä, lyhytsanainen kapteeni Michelle Karvinen totesi ottelun tauottua.
Samoilla linjoilla oli Lehterä.
– Jätän voimasanan edestä, mutta erittäin suuri on pettymys, Lehterä sanoi.
Syitä historialliselle niiaukselle ei tarvitse kauaa hakea.
Naisleijonien kärkipelaajat eivät löytäneet tehokkuuttaan missään vaiheessa turnausta. Michelle Karvinen, Susanna Tapani, Petra Nieminen, Elisa Holopainen, Noora Tulus, Viivi Vainikka, Nella Laitinen ja Jenni Hiirikoski saivat yhteensä aikaiseksi tehot 1+2.
Verrattuna viime vuoden MM-turnaukseen kärkipelaajien tehot romahtivat.
Naisten ainoa kahden tehopisteen pelaaja oli Sanni Vanhanen.
– Yritimme tehdä liian hienoja maaleja, eikä se toimi täällä niin, Karvinen linjasi.
Tapani ei halunnut lähteä asiaan sen enempää purkamaan.
– Varmasti tässä ihan kaikkemme yritettiin ja kropasta otettiin irti, mitä oli otettavissa.
”Joillakin se taito on”
Lehterä alkoi maalata jo isompaa kuvaa maalinteon tuskasta puhuttaessa.
– Tämä on maalintekokilpailu ja sillä sipuli. Joillakin se taito on ja joillakin sitä ei ole. Kyllä naiset tänään ihan riittävästi loivat maalipaikkoja voittamiseen. Eikä tämä ole resurssikysymys. Vielä en miesten puolella ole koskaan kenenkään kuullut seuraharjoituksissa laittaneen laukaustaan kuntoon. Kyllä se tehdään vanerilta, Lehterä paalutti.
Naisleijonilla oli turnauksessa haasteensa, sillä se aloitti kisat norovirusepidemialla. Tämän vuoksi alkusarjan ensimmäistä ottelua Kanadaa vastaan siirrettiin viikolla.
Avainpelaajista Tapani menetti alkusarjassa yhden ottelun loukkaantumisen vuoksi ja aiemmin mainitussa Kanada-ottelussa kautensa loukkaantumiseen päätti veteraanipuolustaja Jenni Hiirikoski.
– Paha sanoa, miten nuo vaikuttivat, kun ei ole sitä toista vaihtoehtoa nähnyt, miten ilman niitä olisi mennyt. Mutta se on ihan selvää, että tällaisten taakse me emme mene, Lehterä alleviivasi.
Naiskiekko, mihin menet?
Kirvelevä tappio on jatkumoa Naisleijonien haasteille kansainvälisellä huipputasolla. Suomi on toki voittanut parissa edellisissä MM-kisoissa pronssia, mutta takavuosien etumatka Euroopassa on ajettu kiinni, mistä lauantain tappio oli viimeisin todiste.
Ylen asiantuntijat Eveliina Mäkinen ja Minttu Tuominen puhuivat aiemmin viikolla Yle Urheilun artikkelissa muun muassa heikosta Auroraliigan tasosta, pelaajapolun puuttumisesta sekä resurssien vähyydestä kotimaisessa naiskiekossa.
– Nyt pitäisi viimeistään herätä, Tuominen tukisti artikkelissa.
Karvinen jakoi asiantuntijoiden näkemykset.
– Olen huolissani. Muilla mailla on enemmän resursseja ja se näkyy esimerkiksi siinä, miten he pystyvät kehittämään nuoria pelaajia. Aika näyttää, miten on jatkossa, mutta toivon, että asiat kehittyisivät myös Suomessa.
Lehterä allekirjoittaa Tuomisen ja Mäkisen näkemykset naiskiekkoilijoiden heikosta arjesta kotimaassa.
– Arkihan ratkaisee tässä hommassa. Sanoisin, että fysiikkapuolella meillä on todella paljon töitä ja se käsittää niin voima- kuin kestävyyspuolen. Mutta näitä asioita miettivät sitten muut henkilöt, Lehterä totesi.