Milano-Cortinan talviolympialaiset Ylellä 6.–22.2.2026. Kaikki uutiset, tulokset ja lähetysaikataulut löydät talviolympialaisten kisasivustolta.
MILANO.
Swiss don’t miss. Sveitsiläiset eivät epäonnistu. Sveitsiläiskannattajien sanaleikki fanikyltissä Naisleijonien puolivälierässä Milanossa osui karulla tavalla oikeaan. Vähintäänkin niin, että sveitsiläiset onnistuivat maalinteossa ja suomalaiset eivät. Sveitsille riitti vain kerran se, että he eivät epäonnistu. Naisleijonien olympiaturnaus päättyi mitalipelien ulkopuolelle, kun Sveitsi oli vahvempi maalein 1–0.
Naisleijonien olympiaturnauksen päättymiselle jo puolivälieriin on helppo löytää yksi syy. Vaikeudet maalinteossa. Suomen joukkue oli maalinteon tehokkuudeltaan kaikista huonoin joukkue koko olympiaturnauksessa.
Ainakaan kaksissa edellisissä olympialaisissa yksikään maa ei ole ollut niin tehoton tekemään maaleja kuin Suomi Milanossa. Kolme maalia on joka tapauksessa Naisleijonien historian surkein arvosuoritus.
Naisleijonat pelasi 15 erää jääkiekkoa olympialaisissa ja vain yhdessä erässä joukkue onnistui tekemään maalinsa.
Puolivälierässä Sveitsiä vastaan Suomen pimensi lopullisesti maalivahti Andrea Brändli. Hän otti 40 torjuntaa. Tosin Brändlin ei tarvinnut edes venyä aivan uskomattoman upeisiin torjuntoihin. Esimerkiksi Sveitsi-pelin lopussa Naisleijonien yritykset avopaikoista jäivät torsoiksi.
Maalinteon ongelmat ovat siinä mielessä hämmentäviä, että esimerkiksi Ruotsin liigan sarjan parhaat maalintekijät ovat Suomesta.
SDHL:n tämän kauden maalipörssin ykkönen on Elisa Holopainen ja kakkonen Petra Nieminen. PWHL-pelaajista Michelle Karvinen ja Susanna Tapani tiedetään vuosien varrelta myös maalintekijöiksi.
Toisaalta Milanossa kyse oli kuitenkin enemmän siitä, että suurin osa Suomen laukauksista tuli kuitenkin kovin laaduttomista paikoista. Olivatko Tero Lehterän päävalmentaman joukkueen pelin rakenteet riittävän hyvät maalintekoon?
Jääkiekko ei ole tytöissä Suomen ykköslaji, pitäisikö vihdoin toimia?
Isossa kuvassa Naisleijonien tilanteesta löytyy kuitenkin paljon suurempiakin ongelmia kuin maalinteko, vaikka se varmasti tärkein jääkiekon osa-alue kärjistetysti onkin. Nais- ja tyttöjääkiekko on viimeistään nyt suurten kysymysten edessä. Ennen olympialaisia alkuvuodesta kohistiin jo paljon siitä, kuinka alle 18-vuotiaat tytöt putosivat historiallisesti B-divisioonaan.
Ylen asiantuntijat muistuttivat jo alkulohkovaiheen aikana harrastajamäärien vähyydestä tyttökiekossa. Esimeriksi alle 18-vuotiaiden ikäluokassa harrastajamäärät ovat parinsadan luokkaa. Joka kymmenes ikäluokan pelaaja siis pääsee mukaan MM-turnaukseen. Pojissa pelaajamäärät samassa ikäluokassa ovat yli kymmenkertaiset.
Miten Naisleijonillakaan voi olla jatkossakaan siis edellytyksiä pärjätä? Muistetaan vielä, että Michelle Karvisen ja Jenni Hiirikosken kaltaisten legendojen urat vetävät väistämättä viimeisiään. Suomelle ei ole enää tulossa ”kiintiöpronsseja”, vaan Ruotsi, Sveitsi ja Tšekki ovat liikkeellä entistä paremmilla joukkueilla.
Suomessa Naisleijonien tulevaisuudessa vaanii myös yksi todella huolestuttava asia. Jääkiekkoa on pitkään pidetty ykköslajina suomalaisessa palloilussa. Tosiasiassa tyttöjen puolella jääkiekko on ollut selkeästi jäljessä jalkapallosta harrastajamäärissä. Reilun 6 000 tyttöjuniorin, viime vuosina Euroopan-tasolla upeasti menestynyt koripallokin on jääkiekon edellä tyttöjen harrastajamäärissä.
Jääkiekkoliiton aiempi puheenjohtaja Harri Nummela puhui vajaat neljä vuotta sitten hienosti, kuinka Jääkiekkoliiton strategiassa 2022–2026 yksi tavoite on tyttö- ja naisjääkiekon voimakas kasvu. Nummela puhui siitä, kuinka jääkiekkoa pelaa rekisteröidysti Suomessa noin 5 000 tyttöä ja naista. Nummela linjasi myös neljä vuotta sitten, että määrän toivoisi tuplaantuvan strategiakauden aikana. Näin ei ole todellakaan käynyt, ei sinne päinkään.
Tätä ongelmaa sopisi taivastella ja hämmästellä enemmän kuin maalinteon ongelmia. Ennen kaikkea pelaajamäärän kasvattamiseen pitäisi löytää vihdoin onnistuvia toimia. Tästä aiheesta on jo puhuttu pitkään. Vihdoin olisi hyvä löytää siihen ratkaisujakin. Ilman vankkaa pohjaa ei ole jatkossa menestystäkään.