Rauno Miettisellä riittää juttukavereita Suonenjoella aina, kun hiihdon arvokisat ovat käynnissä.
Yhdistetyn olympiakonkarilta tullaan kysymään kauppareissuillakin arvioita suomalaisten menestysmahdollisuuksista. Jotkut kyselevät suksien voiteluvinkkejä.
76-vuotias Miettinen ehti urallaan voittaa kerran olympiahopeaa ja kolmesti MM-hopeaa. Olympiakisoja vyölle tuli neljät, ja olipa hän Suomen joukkueen lipunkantajakin Innsbruckin olympialaisissa 1976.
Miettisen urheilu-ura on esillä tuoreessa näyttelyssä hänen kotikaupungissaan Suonenjoella. Nyt miestä pohdituttaa kuitenkin yhdistetyn tulevaisuus.
Eero Hirvosen mitali toi roskan silmään
Kun Eero Hirvonen nappasi viime viikolla pronssia olympialaisissa, häntä ja 1972 Sapporon kisojen hopeamitalistia Rauno Miettistä yhdisti muukin kuin olympiamenestys.
– Meni roska silmään, ja piti laittaa aurinkolasit päälle, kuten Hirvonenkin teki tv-lähetyksessä.
Suomen yhdistetyn mitalitili kasvoi tiistaina, kun Ilkka Herola otti olympiapronssia.
Miettinen on kuitenkin huolissaan siitä, mitä tapahtuu kuopiolaisen Herolan ja maailmancupissa menestyneen siilinjärveläisen Minja Korhosen harjoittelupaikalle, Puijolle.
Kuopiossa kaupunki aikoo purkaa huonokuntoisen K90-mäen, joka on ollut tärkeä mäkihyppääjien ja yhdistetyn urheilijoiden harjoittelussa. Kyse on lajien tulevaisuudesta, sillä Kuopion asema mäkihypyn ja yhdistetyn valmennuskeskuksena on vaakalaudalla.
Miettinen toivoo, että Puijolle rakennettaisiin uusi mäki. Vanhojen aikojen hyvästä hyppyrimäkivalikoimasta ei ole enää paljon jäljellä.
Hän pohtii myös sitä, ketkä kantavat vastuun tulevaisuudessa, kun Hirvonen ja Ilkka Herola joskus lopettavat uransa. Miettisen mielestä naisten yhdistetyn saaminen olympialajiksi auttaisi asiaa.
– Naisten yhdistetyn harrastajamäärä on kasvanut. Se on varmaan kelkkailun kanssa samalla viivalla, ja kannattaisi ehdottomasti ottaa olympialajiksi.
Naisten yhdistetyn olympiastatuksen perään on kyselty moneen otteeseen. Tällä hetkellä yhdistetyssä maailman kärkeen noussut Minja Korhonen edustaa olympialaisissa Suomea päälajinsa sijaan mäkihypyssä.
Vaihtokauppaa DDR:n kanssa
Näissäkin kisoissa välinevarustelu ja siihen liittyvät kommervenkit ovat puhuttaneet. Kohua herätti viimeksi norjalaisten voidepata.
Mäkihyppyasuilla ja haaramitalla on kikkailtu sääntöjä vastaan jo vuosia. Uusimmat epäilyt kohdistuvat jo sukukalleuksien paisuttamiseen.
Miettisen aikana 1970-luvulla oli eri ongelmat. Mäkihyppysuksista oli jatkuva pula, joten suomalaiset vaihtoivat Järvisen hiihtosuksia mäkihyppysuksiin itäsaksalaisten kanssa.
– Kuopion Päivärannassa asui sellainen mäkisuksiekspertti. Hänen autotalliinsa vietiin rikkoutuneita suksia, ja ekspertti ne sitten korjasi.
Aina korjaaminen ei riittänyt. 1990-luvulla Miettisen kotikaupungin Suonenjoen mäkihyppytorni tuhopoltettiin, ja mukana paloi myös mäkisuksivarasto. Miettinen on siitä vieläkin harmissaan.
Aikoinaan mäkihyppyvarusteeksi kelpuutettiin pelkkä pipo. Miettinen muistelee, että valmentaja Matti Pulli toi kypärän mukaan joihinkin kisoihin, ja sitä sitten miehissä ihmeteltiin.
Miettisen saavutuslistassa on Holmenkollen komeasti edustettuna. Hän voitti tuon norjalaisten arvostetuimman kisan peräti viidesti.
– Mukavahan se oli kuningasta käydä aina kättelemässä. En vaan ollut kielimiehiä, niin jäi vähemmälle se juttelu.
Suomella on kasassa jo kaksi yhdistetyn mitalia näistä olympialaisista. 76-vuotiaan urheilukonkarin nenässä on vielä ainakin yksien mitalikahvien tuoksu ennen yhdistetyn parisprinttiä.
Mutta sitä ennen käydään aina aamulla heittämässä parinkymmenen kilometrin hiihtolenkki.