Turun kaupunginvaltuutetuista vain noin puolet kertoo, haluavatko he Turkuun raitiotien vai eivät.
Raitiotien hinnaksi on arvioitu 465 miljoonaa euroa. Kyseessä on Turun historian suurin investointi, josta valtuusto päättää viimeistään kesäkuussa.
Yle kysyi kaupungin 67 valtuutetulta, pitäisikö Turkuun rakentaa raitiotie. Vastausvaihtoehdot olivat kyllä, ei ja en ota kantaa.
Vastanneista hieman yli puolet ilmoitti vastustavansa rakentamista.
Alla oleva grafiikka näyttää, miten vastaukset jakautuivat.
Jutun lopusta voit katsoa, ketkä valtuutetut olivat kyselyssä raitiotien puolesta ja ketkä vastaan.
Noin kolmasosa valtuutetuista jätti vastaamatta, joten lopullista äänestystulosta ei voi kyselyn perusteella päätellä. Raitiotien kannattajia ja vastustajia oli vaalikauden aluksi valtuustossa lähes yhtä paljon.
Valtuustoryhmät pyysivät lisäselvityksiä
Valtapuolue SDP:n valtuutetuista selvä enemmistö jätti vastaamatta kyselyyn. Monen kohdalla kyse oli tietoisesta päätöksestä, vahvistaa ryhmäjohtaja Mika Maaskola.
– Yhteistuumin sovimme, ettei mielellään kerrota vielä tässä kohtaa omia näkemyksiä ja kantoja. Ei lukittaisi niitä.
Maaskola perustelee linjaa sillä, että ryhmä on esittänyt raitiotiehen liittyen noin 70 kysymystä, joihin odotetaan vastausta maaliskuussa.
Lisäksi poliitikoilla on satoja sivuja materiaalia, johon tututustua, Maaskola muistuttaa.
Vastasit itse ”en ota kantaa”. Eikö sinulla ole vielä kantaa, vai etkö halua kertoa sitä?
– Toki on ajatuksia, mikä se voisi voisi olla, mutta ihan aidosti haluan kuunnella kaikki vastaukset vielä, Maaskola sanoo.
Myöskään pormestari Piia Elo (sd.) ei halua kertoa näkemystään.
– En tässä kohtaa vastaa yksittäisiin kyselyihin vaan kannustan keskustelemaan huolista ja toiveista, Elo vastaa tekstiviestillä.
Vastaamisesta tässä vaiheessa kieltäytyy niin ikään Aki Lindén.
– Valtuusto päättää asiasta, ei media ennakkoilmoituksen perusteella.
SDP käy keskustelua mahdollisen ryhmäpäätöksen tekemisestä. Se tarkoittaisi vähemmistöön jäävän kannan ohittamista, jolloin 16 ääntä ohjattaisiin joko vastustamaan tai kannattamaan raitiotietä.
Pääministerin kanta epäselvä
Myös moni kookoomusvaltuutettu jätti tietoisesti vastaamatta. Näin toimivat muun muassa apulaispormestari Sini Ruohonen, sekä pääministeri Petteri Orpo.
Kuntavaalikoneessa vuosi sitten molemmat antoivat hankkeelle varauksellisen kannatuksensa.
Ryhmäjohtaja Olli Manni kertoo, että myös kokoomus on esittänyt kymmeniä lisäkysymyksiä hankkeesta. Manni ei itse vastannut kyselyyn, mutta hän on lukeutunut raitiotien julkisiin vastustajiin.
– Meillä on maaliskuun kahdeksantena päivänä kokous. Voi olla, ettei sielläkään olla lopullisen ratkaisun äärellä, mutta kerron kyllä oman kantani siinä vaiheessa, kun teemme ratkaisua.
Noin puolet kokoomusvaltuutetuista vastasi jo nyt Ylen kyselyyn. Vastausten perusteella ryhmässä on hajontaa.
– Toiset arvioivat sitä hyvin talouspoliittisena kysymyksenä, että miten kaupungin talous kestää. Toiset taas kokevat, että raitiotie antaa lisäbuustia, joka korjaisi taloudellisen tilanteen, Manni sanoo.
Vihreät voimakkaasti raitiotien puolella
Raitiotielle löytyy kannatusta etenkin vihreiden ja vasemmistoliiton vastaajista.
Kahdeksasta vihreästä vastanneesta vain Terhi Vörlund-Wallenius kertoi vastustavansa ratikkaa. Vasemmistoliiton viidestä vastaajasta puolestaan Nina Artesola kertoo vastustavansa.
Kaikki perussuomalaisten, keskustan, RKP:n, kristillisdemokraattien ja asukkaiden Turun ryhmien vastanneet vastustavat ratikkaa.
Mikäli valtuusto hyväksyy raitiotieinvestoinnin, päätös olisi ehdollinen. Rakennustyöt eivät ala ennen kuin valtio on myöntänyt hankkeelle rahoituksen.
Vastanneista 13 vastasi myöntävästi kysymykseen, pitäisikö Turkuun rakentaa raitiotien sijaan superbussijärjestelmä. Superbussi on noussut vaihtoehdoksi raitiotielle, vaikka siitä ei ole tehty samanlaista toteutussuunnitelmaa kuin raitiotiestä.
– Superbussi on nykytiedolla kustannus-hyöty -suhteeltaan paras. Vertauskuvallisesti reittiä saa kaksi kertaa enemmän kuin raitiotiellä. Olisi erittäin tärkeää saada linjat Raisioon ja Kaarinaan, perustelee kokoomuksen Ville Valkonen.
Korjaus 24.2.2026 klo 11.13: Korjattu grafiikkaan Nina Artesolan nimi.