Espoo harkitsee koulualueiden muuttamista eriytymisen vähentämiseksi.
Espoon perusopetuksen johtaja Juha Nurmi kertoo, että koulujen oppilaaksiottoalueisiin aiotaan mahdollisesti esittää muutoksia syksylle 2027.
Muutos tarkoittaisi käytännössä sitä, että oppilaita otettaisiin kouluihin aiempaa laajemmalta alueelta.
– Suuremmat alueet mahdollistavat sen, että oppilaita on kouluissa monenlaisista taustoista, Nurmi sanoo.
Tarkoituksena on tasata vieraskielisten ja suomenkielisten määrää eri koulujen välillä.
Harkinnassa olevat muutokset koulualueisiin koskevat Nurmen mukaan tässä vaiheessa vain joitakin kouluja.
– Tutkimme eri mahdollisuuksia ja valmistelemme esityksen asiasta kasvun ja oppimisen lautakunnalle päätettäväksi.
Espoossa on kahdeksan suomenkielistä peruskoulua, joissa enemmistö oppilaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea.
Kirstin koulussa Suvelassa vieraskielisiä on peräti 92 prosenttia oppilaista. Joissain kouluissa heitä on vain muutama prosentti oppilaista. Espoossa on yhteensä 82 peruskoulua.
Vieraskielisten oppilaiden keskittyminen tiettyihin kouluihin vaikeuttaa osalla lapsista suomen kielen oppimista. Oppilaan heikko suomen kielen taito heikentää pahimmillaan kaikkien aineiden oppimistuloksia.
Myös espoolaispoliitikot ovat kertoneet olevansa huolissaan koulujen eriytymisestä. Osa heistä suhtautui koulualueiden muuttamiseen varauksellisesti ja osa puolestaan avoimen myönteisesti, kunhan lasten koulumatkat eivät pitene merkittävästi.
Koulualueiden muuttamisen nosti esiin ratkaisuvaihtoehtona eriytymisen estämiseen myös aiemmin haastattelemamme Kirstin koulun rehtori Pauliina Pertamo.
Lisää rahaa kouluille, joissa on paljon vieraskielisiä
Kirstin koulun tilanne on tuttu opetusministeri Anders Adlercreutzille (r.), sillä hän vieraili koulussa hiljattain.
Ministerin mukaan koulun arki näytti varsin positiiviselta. Opettajat olivat sitoutuneita, ja koulu on tavoiteltu työpaikka, hän sanoo.
Haasteita Kirstin koulussa kuitenkin aiheuttaa suomen kielen oppiminen.
– Opetuskielen osaaminen on keskeinen edellytys kaikelle muulle oppimiselle koulussa, opetusministeri toteaa.
Hänen mukaansa eriytymisen estämiseksi valtio panostaa tasa-arvorahaan. Sitä myönnetään tänä vuonna kunnille noin 50 miljoonaa euroa. Hallitus kasvattaa tukea ensi vuonna.
– Tasa-arvoraha nousee ensi vuoden alusta 75 miljoonaan euroon.
Kunnat voivat saada rahoitusta muun muassa kouluille ja päiväkodeille, jotka sijaitsevat alueilla, joilla on korkea vieraskielisen väestön osuus.
Opetusministeri kertoo myös, että hallitus tehostaa suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetusta sekä satsaa 20 miljoonaa euroa valmistavaan opetukseen, johon osallistuvat juuri maahan saapuneet lapset ensimmäisinä kouluvuosinaan.
Suomessa syntyneiden äidinkieleksi suomi tai ruotsi
Espoo toivoisi valtakunnallista linjausta siitä, että Suomessa syntyneet vieraskieliset lapset opiskelisivat äidinkielenään suomea tai ruotsia, kertoo perusopetuksen johtaja Nurmi.
Espoolaisista vieraskielisistä oppilaista noin 45 prosenttia on syntynyt Suomessa.
Tällä hetkellä vieraskielisen oppilaan huoltajat saavat päättää, opiskeleeko lapsi suomea äidinkielenä vai toisena kielenä eli niin sanottuna S2-kielenä.
Osa Suomessa syntyneiden vieraskielisten lasten vanhemmista valitsee suomen toiseksi kieleksi, vaikka sen opiskelu äidinkielenä hyödyttäisi lasta esimerkiksi jatko-opintojen suhteen huomattavasti enemmän.
Opetusministerin mukaan velvoittavaa linjausta asiasta ei ole tulossa, mutta Opetushallitus on päivittänyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita suomi ja ruotsina toisena kielenä (S2/R2) -oppimäärän osalta.
– Ohjeistus lähtee siitä, että jos lapsi on syntynyt Suomessa ja hän käynyt täällä varhaiskasvatuksen, silloin hän ei opiskele suomea tai ruotsia toisena kielenä vaan nimenomaan ensimmäisenä kielenä eli äidinkielenä.