Parlamentaarinen velkajarrutyöryhmä on saamassa maaliin työnsä loppuvaalikauden ja ensi vaalikauden sopeutustarpeesta. Ylen tietojen mukaan työryhmä on päätymässä 2–2,5 prosentin rahoitusasema- eli alijäämätavoitteeseen, joka koskee vuotta 2031.
Tavoite on tiukka, sillä Suomen alijäämä oli 4,4 prosenttia vuonna 2024. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan se on jäämässä tälle tasolle myös tulevina vuosina, ellei uusia päätöksiä velkaantumisen hillitsemiseksi tehdä.
Lopullisesti parlamentaarinen työryhmä lyö tavoiteluvun lukkoon joulukuussa, jolloin se määrittää yksityiskohtaisesti ensi hallituskaudelle ulottuvan sopeutussumman.
Tämän lisäksi työryhmä on päässyt sopuun ensi vuodesta vuoteen 2033 ulottuvasta keskimääräisestä alijäämätavoitteesta, joka on kolme prosenttia. Keskimääräinen alijäämätavoite tarkoittaa sitä, että alijäämä saa olla joinakin vuosina kolmea prosenttia suurempi, mutta muina vuosina alijäämää pitää pienentää vastaavassa suhteessa.
Työryhmä on laskenut erilaisia arvioita sille, kuinka suuria sopeutuksia alijäämätavoite vaatisi vuoden 2027 alusta ensi vaalikauden loppuun, pelkästään ensi vaalikaudella ja vielä tätä pidemmällä aikavälillä. Sopeutuksilla viitataan julkisen talouden leikkauksiin ja veronkorotuksiin.
Sopeutussummat ovat vaihdelleet paljon työryhmän työskentelyn aikana. Ylen tietojen mukaan sopeutussumman haarukka on vuosien 2027–2031 välillä noin 8,3–9 miljardia euroa ja pelkästään ensi vaalikaudella 7,4–8,3 miljardia euroa.
Luvut on laskettu sen mukaan, että EU sallii Suomen tasapainottaa talouttaan seitsemän vuoden tarkastelujaksolla. EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mukaan sopeutusjaksot ovat lähtökohtaisesti nelivuotisia, mutta perustellusta syystä jäsenmaat voivat hakea tähän pidennystä. Tällaisia syitä voivat olla rakenteelliset uudistukset.
Ylen tietojen mukaan puolueiden välillä on yhteisymmärrys siitä, että Suomen pitää hakea seitsemän vuoden tasapainotusjaksoa.
Mitä lyhyempi sopeutusjakso on, sitä kovempia sopeutustoimet ovat lyhyellä aikavälillä. Työryhmässä on laskettu sopeutussummia myös nelivuotiselle sopeutusjaksolle.
Loppuvaalikauden sopeutus voi vaikuttaa asiaan
Useista puolueista muistutetaan Ylelle, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen loppukauden päätökset vaikuttavat siihen, kuinka paljon ensi hallituskaudelle jää sopeutettavaa.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että EU:n komissio vaatii Suomea tekemään vielä 0–1,4 miljardin sopeutukset vuonna 2027. Syynä on se, että Suomi on joutunut niin sanotulle tarkkailuluokalle eli liiallisen alijäämän menettelyyn.
Mikäli Petteri Orpon (kok.) hallitus tekee lisäsopeutuksia, se helpottaa seuraavan hallituksen taakkaa. Osaltaan tämän vuoksi SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) on vaatinut hallitusta tekemään sopeutuksia ensi vuonna 1,4 miljardin euron edestä.
Lindtman onkin vaatinut, että hallituksen pitäisi perua ensi vuodelle kohdistuva yhteisöveron alennus. Valtiovarainministeriön arvion mukaan veronalennus vähentää 830 miljoonan euron edestä valtion verotuloja.
Samaa on vaatinut myös keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Sopua vielä haetaan
Parlamentaarinen työryhmä ei ole vielä päässyt lopulliseen sopuun rahoitusasematavoitteesta, vaikka itse laskelmista puolueiden välillä ei ole kiistaa. Eduskuntaryhmät käsittelevätkin velkajarrutyöryhmän raporttia torstaina ryhmäkokouksissaan, ja sopu asiasta pitäisi lyödä lukkoon tämän jälkeen.
Ylen lähteet kuitenkin arvioivat, että ainoastaan vasemmistoliiton saaminen sovun taakse on epävarmaa. Viimeksi vasemmistoliitto irtaantui parlamentaarisesta sovusta, joka koski koko velkajarrun käyttöönottoa.
Vasemmistoliitto on kuitenkin otettu mukaan velkajarrua käsittelevään parlamentaariseen työhön, ja tällä kertaa neuvotteluasetelma eroaa aiemmasta. Ensi vaalikautta koskeva sopeutustarve tulee EU:n finanssipoliittisista säännöistä, jotka myös vasemmistoliitto allekirjoittaa.
Kansalliset säännöt julkisen velan suitsimisesta astuvat voimaan vasta ensi hallituskauden jälkeen. Vasemmistoliitto on kohdistanut kritiikkinsä nimenomaan kansallisiin sääntöihin, joita se pitää tiukempina kuin EU:n finanssipoliittisia sääntöjä.
Velkajarrun tarkoituksena on laskea Suomen julkista velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen ensin 60 prosenttiin ja tämän jälkeen 40 prosenttiin. Käytännössä tämä tehtäisiin siten, että kahdeksan vuoden tarkastelujaksolla velkasuhdetta tulisi laskea keskimäärin 0,75 prosenttiyksiköllä vuosittain.
