Harvaan liikennöidyn tieverkon kunto uhkaa heikentyä entisestään. Päätiet pystytään pitämään kunnossa jatkossakin, mutta määrärahojen vähetessä loppuvat rahat ensimmäisenä alemmalta tieverkolta.
– Tilanne on huolestuttava. Varsinkin pohjoisessa ja itäisessä Suomessa käytetään paljon alempaa verkkoa arjen liikkumiseen, myös pitkän matkan liikenteeseen, sanoo SKAL Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Taavi Heikkinen.
Teiden huono kunto aiheuttaa konkreettisia ongelmia ammattiliikenteelle. Joudutaan ajamaan pitempiä reittejä ongelmakohtia kiertäen, mikä hidastaa liikennettä ja lisää kustannuksia.
– Polttoaineen kulutus kasvaa, eli päästöt lisääntyvät. Monttuisella ja uraisella tiellä autoihin tulee vaurioita, ja joudutaan tekemään äkkijarrutuksia, Heikkinen kuvailee.
Myös henkilöliikenne kärsii tilanteesta. Kuhmolaisen A. Kyllönen oy:n toimitusjohtaja Jaakko Kyllönen on huomannut, että liukkauden torjunta tapahtuu aiempaa myöhemmin.
– Liukkauden torjunta tapahtuu mielestäni vähän myöhään. Tienpitäjät ja urakoitsijat ovat hiukan aamu-unisia tänä päivänä, Kyllönen sanoo.
Ensi vuosi tuo lisää haasteita tienpitoon
Tienpitäjien kannalta tilanne on ollut viime vuosina vielä melko hyvä korjausvelkarahan ansiosta. Tulevaisuus kuitenkin huolettaa, myöntää Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen liikenneosaston päällikkö Risto Leppänen.
– Kun rahaa on vähän, alempi tieverkko joustaa ensimmäisenä. Etenkin ensi vuosi huolettaa: pystymmekö tekemään päällystyksiä kovinkaan paljoa alemmalle tieverkolle, Leppänen sanoo.
Pohjois-Suomessa päätiet ovat harvemmassa kuin etelämpänä Suomessa. Siksi monet ajavat kymmeniä tai jopa sata kilometriä pienempiä teitä ennen kuin pääsevät isoille teille.
Puukuljetusten reitit vaikuttavat kunnossapidon painotuksiin
Tienpitäjät ottavat huomioon raskaiden ajoneuvojen määrän ja yritysten kuljetustarpeet päätöksiä tehdessään. Itärajan sulkemisen vuoksi puukuljetukset kulkevat nyt toisilla reiteillä, mikä vaikuttaa siihen, missä teiden kunnossapitoa painotetaan.
Tavoitteena on edelleen säilyttää liikennöitävyys kaikilla teillä, korostaa Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen Risto Leppänen.
– Meillä on äärimmäisen tärkeää, että Suomi pysyy asuttuna. Tiet pidetään yhä ajokunnossa, vaikka hoitotoimet tehdään hitaammin kuin vilkkailla pääteillä.