Savon Sanomat: Pohjois-Savon sote-työntekijöiden palkat häviävät vertailussa eteläiseen naapuriinsa

Savon Sanomat selvitti palkkaeroja neljällä hyvinvointi­alueella: Pohjois- ja Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.

Kuvassa selin oleva sairaanhoitaja tekee lääkejakelua Iisalmen terveyskeskuksessa.
Sote-työntekijöiden palkoissa on selviä eroja eri hyvinvointialueilla. Kuva Iisalmen terveyskeskuksesta lokakuulta 2025. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat palkkakuopassa verrattuna Etelä-Savoon, selviää Savon Sanomien vertailusta.

Lehti selvitti tehtäväkohtaiset keskipalkat neljällä keskisen Suomen hyvinvointialueella: Pohjois- ja Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Vertailussa oli mukana kymmenen yleistä ammattinimikettä.

Terveydenhoitajilla oli Etelä-Savossa noin 20 prosenttia suuremmat kokonaisansiot kuin Pohjois-Savossa. Fysioterapeuteilla, sosiaalityöntekijöillä, sosiaaliohjaajilla ja sairaanhoitajilla erot olivat hieman pienempiä, noin 10–15 prosenttia.

Lehden mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen johdolla ja henkilöstön edustajilla on sama näkemys siitä, mistä palkkaerot johtuvat: Pohjois-Savo on naapurimaakuntiaan jäljessä palkkojen harmonisoinnissa eli yhdenmukaistamisessa.

Palkkaharmonisaatio tarkoittaa, että vaativuudeltaan samantasoisesta tehtävästä maksetaan samaa palkkaa yksiköstä riippumatta. Palkat korotetaan korkeimpaan maksettuun palkkaan.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Mari Antikainen toteaa Savon Sanomille, että Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote aloittivat toimintansa erilaisista lähtökohdista Pohjois-Savoon verrattuna.

Eloisa ja Siun sote olivat toimineet jo pitkään kuntayhtymäpohjalta, ja niissä on jo tehty palkkaharmonisaatio. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuonna 2023.

– Meillä työ on vasta aloitettu ja jatkuu vähintään vuoteen 2028, Antikainen sanoo.