Kunnat

Tomi Toivola ja Urjala yrittävät taittaa työttömyyden

Urjalan työttömyys on poikkeuk­sellisen korkealla ja siksi kunta tekee nyt järeitä ratkaisuja. Se muun muassa eroaa työllisyys­alueestaan.

Kuvat ja videot:Jani Aarnio

– Ilman unelmia elämä on aika tyhjää. On pakko luottaa siihen, että jotain vielä löytyy, muuten ei jaksaisi päivästä toiseen.

Koko elämänsä Urjalassa asunut Tomi Toivola on työskennellyt koko ikänsä. Ensin 18 vuotta kotikylä Halkivahan meijerissä, sitten alanvaihtajana monenlaisissa kuljetushommissa.

Nyt Toivola on ollut lokakuusta lähtien työttömänä.

Työttömyyden aikana Tomi Toivola on muun muassa autellut iäkästä isäänsä ja opetellut laittamaan ruokaa töistä tulevalle vaimolleen. Video: Jani Aarnio / Yle

Palo takaisin töihin on kova. 54-vuotias mies sanoo olevansa yhtä hyvässä kunnossa kuin nelikymppisenä. Silti hän kokee olevansa kuljetusalalle jo liian vanha.

– Tuntuu, että halutaan kokemusta, muttei liikaa.

Ronkeli Toivola ei ole. Vaikka kuljettajan pesti onkin edelleen päätavoite, tehtävät vaikkapa varastoterminaaleissa tai elintarvikealalla kelpaisivat.

Sijainnista ja olosuhteistakin urjalalainen olisi valmis tinkimään. Jos työnantaja kustantaisi majoituksen, neljän aikuisen lapsen isä voisi viettää työviikot poissa kotoa.

Urjalasta hän ei kuitenkaan halua eikä aio muuttaa.

– Olen asunut täällä armeija- ja ammattikouluaikaa lukuun ottamatta aina. En ole kaupunki-ihminen.

Urjalassa on noin 4 500 asukasta. Video: Jani Aarnio / Yle

”Välillä tulee olo, olenko ymmärtänyt oikein”

Urjalan työttömyysprosentti 18,2 on Pirkanmaan korkein. Luku kuuluu koko maan heikoimpiin.

Tammikuussa 2025 Urjalassa oli 236 työtöntä työnhakijaa, vuotta myöhemmin 339.

Elinvoimapäällikkö Satu Sarinin mukaan yli 40 prosentin kasvun taustalla ei ole esimerkiksi irtisanomisaaltoa, vaan yksi selkeä syy. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat, joita Urjalassa on ollut lähes sata, tilastoituivat syksyllä toiminnan päätyttyä työttömiksi työnhakijoiksi.

– Tämä aiheutti ison pomppauksen ja samalla työelämän ulkopuolella olevien ihmisten tilanne tuli kerralla näkyväksi.

Suurin osa Urjalan pitkäaikaistyöttömistä tarvitsisi kunnanjohtaja Annu Kuusiston mukaan muita kuin ura- ja työllisyyspalveluita.

– Vähän radikaalisti sanon, että kevennämme tässä hyvinvointialueiden taakkaa.

Kunnanjohtaja Annu Kuusisto ja elinvoimapäällikkö Satu Sarin istuvat Kuusiston huoneessa.
Kunnanjohtaja Annu Kuusiston ja elinvoimapäällikkö Satu Sarinin mukaan Tampereen työllisyysalue oli Urjalalle liian kallis, eikä siihen kuulumisesta saatu toivotunlaista vaikuttavuutta. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Toukokuussa Urjalan työttömyysluvut kasvavat lisää, kun toimeentulotukea saaneet siirtyvät pääsääntöisesti yleistuen piiriin ja työttömiksi työnhakijoiksi – kunnan mukaan riippumatta siitä, millainen historia tai työkyky heillä on.

– Välillä tulee itsellekin olo, olenko ymmärtänyt ihan oikein, Annu Kuusisto sanoo.

Kuusiston mielestä työllisyyspalvelut ovat vain yksi osa kokonaisuudesta, jossa eri toimijoiden yhteistyö tulisi saada terveemmälle pohjalle.

– Nyt ajatellaan, että kyllä kunnat klaaraavat asiat paikallisesti. Vai ajatellaanko, että uudistuksella nopeutetaan kuntien rakennemuutosta?

Nykyinen työllisyysalue ei toimi

Työllisyystilanteen korjaamiseksi Urjala on tehnyt jo yhden ison ratkaisun.

Kunta päätti irtautua Tampereen työllisyysalueesta vain vuosi sen aloittamisen jälkeen. Urjalan lisäksi Pohjois-Savossa sijaitseva Rautavaara on yrittänyt vaihtaa työllisyysaluetta, mutta ei ole saanut siihen lupaa.

Suomessa on 45 kunnista ja niiden yhteistoiminta-alueista muodostuvaa työllisyysaluetta. Ne ovat vastanneet julkisten työvoimapalveluiden järjestämisestä viime vuoden alusta alkaen.

Urjala aikoo liittyä Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueeseen, jonka kanssa neuvottelut ovat vielä kesken. Kuluva vuosi on siirtymäaikaa.

Annu Kuusisto painottaa, että yhteistyö on ollut sinänsä toimivaa. Esimerkiksi työikäisten kotoutumispalvelut ovat kuitenkin saatavilla ainoastaan Tampereella.

Urjala myös kokee, ettei kunta tarvitse tiettyjä erityispalveluita kuten kansainvälistymispalveluita.

– Ikävä totuus on, että moni asiakkaistamme kokee hankalaksi asioinnin Tampereella asti.

Työllisyysalueet voivat itsenäisesti päättää, kuinka paljon jäsenkunnille annetaan päätösvaltaa. Satu Sarinin mukaan Tampereen alueella se on keskitetty selkeästi järjestäjäkunnalle eli Tampereelle.

– En haluaisi puhua isomman jyräämisestä, mutta kyllä se tietyllä tapaa totta on.

Urjalan vaakuna.
Urjalan vaakuna.

Annu Kuusiston mukaan Urjalan työllisyydenhoidon kustannukset ovat sakkomaksuineen niin suuret, että se hankaloittaa kunnan muiden perustehtävien hoitamista.

– Meidän pitää vakavasti pohtia, mistä rahat otetaan.

Työllisyysalueuudistuksen myötä kunnat ovat saaneet työttömistä portaittain nousevia sakkomaksuja niin, että kunta maksaa työttömyyskorvauksesta 40 prosenttia, kun työttömyyttä on kestänyt yli 400 päivää.

Urjalan kunnan budjetti on tänä vuonna 15 miljoonaa euroa. Työllisyydenhoidon bruttokustannukset ovat 1,5 miljoonaa, josta sakkomaksuja on yli 800 000 euroa.

– Valtio kurittaa meitä pieniä kuntia aika kovasti, Satu Sarin sanoo.

Inhimillisyys edellä

Tänä vuonna Urjala aikoo perustaa yhteistyökumppani Työtie ry:n kanssa kierrätysmyymälän, jossa on mahdollista tehdä työkokeilua ja -harjoittelua sekä osittain myös palkkatukityötä.

Annu Kuusisto, kunnanjohtaja.
Pitkäaikaisen, usein ylisukupolvisen työttömyyden hoitaminen on Annu Kuusiston mukaan Urjalalle erittäin tärkeä asia. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Tavoitteena on, että toimintaan pääsisi vuosittain 50 ihmistä, jolloin suurin osa pitkäaikaistyöttömistä olisi käynyt reitin läpi kolmessa vuodessa.

Annu Kuusisto toteaa, että Urjalan työllisyysasioiden hoitamisesta tulee ensi vuonna kokonaisvaltaisempaa. Työllisyysalueen vaihdon myötä kunta pystyy järjestämään palvelut toivomallaan yhden luukun periaatteella.

Satu Sarin, elinvoimapäällkkiö. Urjala.
Satu Sarinia huolestuttavat tiedot siitä, etteivät kaikki työttömät nuoret välttämättä edes ilmoittaudu työttömiksi työnhakijoiksi. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Urjalan strategiassa ihmisten rohkaiseminen ja inhimilliset tekijät ovat Annu Kuusiston mielestä avainasemassa.

– Unelmiin kannustaminen kuulostaa pehmeältä puheelta, mutta uskon, että sitä pitää tuoda työllisyydenhoitoon vahvemmin mukaan.

Sarin sanoo, että kaikesta huolimatta Urjalassa ainakin kunta uskoo vankasti tulevaisuuteen.

– Innovatiiviset voittavat ja haluamme olla siinä joukossa.

Urjalan keskusta.
Urjala on maaseutupitäjä, jonka väkimäärä vähenee koko ajan. Kunnassa on paljon rakenteellista työttömyyttä, eikä siellä ole jatkokoulutusmahdollisuuksia. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Opiskelu kannattaa aina

Tomi Toivola harmittelee, että tytöt ja hauskanpito kiinnostivat nuorena enemmän kuin opiskelu, jonka hän uskoo olevan nykyaikanakin varmin tie töihin.

– Valmistuin sähköasentajaksi, mutta niitä hommia en ole ikinä tehnyt ja nyt taidot vaatisivat liikaa päivitystä.

Valoa Toivola näkee kirjaimellisesti seuraavassa sukupolvessa, sillä hänen poikansa on valmistumassa yhdistelmäajoneuvon kuljettajaksi.

Korjaus 11.3. klo 13.32: Jutussa luki aiemmin, että Rautavaara on vaihtanut työllisyysaluetta. Korjattu tieto, että Rautavaara halusi vaihtaa työllisyysaluetta, mutta ei saanut siihen lupaa.

Korjaus 13.3. klo 11.30: Urjalan kunta kertoi jutussa aiemmin, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat on tilastoitu syksystä alkaen lakimuutoksen vuoksi työttömiksi työnhakijoiksi. Tilastointiin ei kuitenkaan liity lakimuutosta.

Kommentointi suljettu moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.