Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) vaatii Saimaan verkkokalastuskiellon pidentämistä heinäkuulle saimaannorpan suojelemiseksi.
Maa- ja metsätalousministeriö lähetti keskiviikkona lausuntokierrokselle asetusluonnoksen, jossa kielto pysyy entisellään huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun.
Multalan johtama ympäristöministeriö vastaa luonnonsuojelusta ja laatii muun muassa saimaannorpan suojelustrategian.
Sari Essayahin (kd.) maa- ja metsätalousministeriö puolestaan määrää Saimaalle asetettavista kalastusrajoituksista.
Ylen tietojen mukaan asetus lähti lausuntokierrokselle ilman, että sitä käsiteltiin ministerien kesken. Multala moitti asetusluonnosta keskiviikkona Helsingin Sanomille.
Multala kertoo Ylelle esittäneensä, että verkkokalastuskiellon pidentäminen otettaisiin mukaan asetusluonnokseen.
Asialle löytyy vahvaa tukea myös muusta kokoomuksen eduskuntaryhmästä.
– Meidän ainoaa kotoperäistä nisäkästä on suojeltava niin hyvin, kuin pystymme, Multala toteaa.
Multalan mukaan varsin suuri osa saimaannorppien verkkokuolemista ajoittuu heinäkuulle.
Pohjois-Savon ely-keskuksen raportin mukaan vuosina 2011–2025 verkkoihin kuoli 78 saimaannorppaa, joista 28 heinäkuussa. Yli kolmannes norppakuolemista ajoittuu siis heinäkuulle.
– Selvästi sillä (verkkokalastuksella) on merkitystä norppien kuolleisuuteen, Multala toteaa.
Essayah: Pesinnän turvaaminen tärkeintä
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kertoo seisovansa ministeriön asetusluonnoksen takana.
Essayahin mukaan norppakannan kasvu kertoo, että nykyiset suojelutoimet ovat tehonneet.
– Asetuksen taustalla on vahvaa valmistelutyötä. Ympärivuotiset kalastusaluerajoitukset ja aluelaajennukset tehoavat jo nyt, Essayah kertoo.
Ely-keskuksen raportissa heinäkuu mainitaan tärkeänä kalastuskuukautena. Heinäkuun verkkokielto veisi kahden miljoonan euron arvoisen kalasaaliin.
Multala toteaa hyvän yhteistyön ministeriöiden välillä olevan tärkeää asioiden valmistelussa.
Essayah ei kuitenkaan pidä heinäkuun verkkokalastuskieltoa varteenotettavana ratkaisuna.
– Sitä ei ole aiemminkaan esitetty viranomaisten toimesta. Kun katsotaan numeroita, nykyiset suojelutoimet ovat menestys, Essayah toteaa.
Myös Multala korostaa, että kalastusrajoituksilla on ollut suuri vaikutus norppakannan kasvuun. Toisaalta norppien perimä on yksipuolistunut.
– Kanta on entistä haavoittuvampi erilaisia uhkatekijöitä vastaan. Verkkokalastuskielto on entistä tärkeämpi, että nuoret yksilöt selviävät lisääntymisikään asti, Multala sanoo.
Ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa heikentää saimaannorpan pesinnälle elintärkeitä jääoloja.
– Todennäköisesti tulee olemaan talvia, joina norpan lisääntymisolosuhteet ovat heikommalla tolalla. Siksi toimia kuolleisuuden vähentämiseksi on tehtävä, Multala sanoo.
Multala korostaa, että edelleen ollaan kaukana saimaannorpan suotuistasta suojelutasosta eli tilanteesta, jossa kanta ei ole enää vaarassa taantua tai norpan palaamisesta entisille elinalueilleen.
Asiaan palataan ministerien kesken
Multala uskoo, että verkkokalastuskielto palaa hallituksen ministereiden neuvotteluihin lausuntokierroksen jälkeen ennen, kuin asetus menee valtioneuvoston istuntoon.
Essayah ei usko, että asetukseen on tulossa Multalan toivomaa muutosta.
– Valmistelu on tehty virkavastuulla, joten luotan siihen, Essayah sanoo.
Useat tahot ovat jo pitkään vaatineet verkkokalastuskiellon pidentämistä.
Millaisen loven saimaannorppien hukkumiset tekevät saimaannorpan suojeluun ja elpymiseen? Haastattelussa on ympäristöjärjestö WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen.