Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole tehnyt päätöstä, iskeekö Yhdysvallat Irania vastaan. Iskujen todennäköisyys on kuitenkin kasvanut.
Torstaina hän ilmoitti, että mahdollisesti kymmenen päivän sisällä tiedetään, syntyykö Iranin kanssa sopimusta sen ydinohjelmasta.
Jos sopimusta ei synny, Trumpin mukaan ”tapahtuu pahoja asioita”.
Keskiviikkona amerikkalainen mediayhtiö CBS uutisoi, että kansallisen turvallisuuden johtajat ovat kertoneet Trumpille Valkoisessa talossa, että amerikkalaiset ovat sotilaallisesti valmiita ilmaiskuihin aikaisintaan huomenna lauantaina.
Samaa kertoo amerikkalainen CNN, joka perustaa tietonsa nimettömiin lähteisiin samasta Valkoisen talon tilannehuoneen tapaamisesta.
Alla olevassa kartassa näkyvät Yhdysvaltain tärkeimmät tukikohdat sekä alue, jossa USS Abraham Lincoln saattueineen liikkuu.
Amerikkalaisen Wall Street Journalin mukaan Trump harkitsee aluksi rajattua sotilasiskua Irania vastaan pakottaakseen maan täyttämään vaatimukset ydinsopimuksesta.
Mitä tilanteesta tiedetään?
1) Alueella kohta kaksi lentotukialusta
Presidentti Trump kertoi 10. helmikuuta Axiosille, että hän harkitsee maailman suurimman lentotukialuksen, USS Gerald Fordin lähettämistä saattueineen Lähi-itään mahdollisia Irania vastaan tehtäviä iskuja varten.
Alus oli siinä vaiheessa Karibianmerellä ja nyt se lähestyy Gibraltarinsalmea ja Välimerta.
Jo entuudestaan Yhdysvalloilla on alueella toinen lentotukialus saattueineen, USS Abraham Lincoln.
Yhdysvallat on myös siirtänyt alueen tukikohtiin 50 hävittäjää sekä muuta ilmavoimien kalustoa.
Yhdysvallat on siirtänyt viime päivinä väliaikaisesti Lähi-idän tukikohdistaan pois niitä amerikkalaisia, joita ei välttämättä tarvita mahdollisissa ilmaiskuissa.
Heitä on siirretty turvaan siltä varalta, että Iran vastaisi esimerkiksi ohjusiskuin.
Näin toimittiin myös viime kesänä, kun Yhdysvallat osallistui Israelin ja Iranin 12 päivää kestäneeseen sotaan tekemällä ilmaiskuja Iranin ydinlaitoksiin.
Iranin puolestaan havaittiin viime viikolla vahvistaneen ydinlaitostensa turvallisuutta muun muassa sulkemalla niiden maanalaisten luolastojen sisäänkäyntejä.
2) Iranin kanssa neuvottelut kesken
Iranin ja Yhdysvaltain neuvottelijat olivat tiistaina koolla Genevessä neuvottelemassa Iranin ydinohjelmasta. Neuvotteluja käytiin epäsuorasti Omanin välityksellä.
Yhdysvallat vaatii Iranin ydinaseohjelman lopettamista, rajoituksia ballistisiin ohjuksiin ja tuen lopettamista Lähi-idän islamistisille ryhmittymille kuten Jemenin hutheille, Hamasille ja Hizbollahille.
Iran on ollut halukas neuvottelemaan vain ydinohjelmastaan. Vastineeksi se haluaa talouspakotteiden purkua.
Tiistain neuvottelut kestivät yli kolme tuntia ja sen päätteeksi osapuolten tulkinnat tilanteesta erosivat.
Iranin ulkoministerin Abbas Araghchin mukaan neuvotteluissa saavutettiin yksimielisyys puitteista sopimukselle, mutta sopimus ei ole välittömästi syntymässä.
Trumpin hallinnon mukaan neuvotteluissa on edistytty, mutta erimielisyyksiä on edelleen. Yhdysvallat odottaa parin viikon aikana Iranilta vastaehdotusta, jolla näkökannat olisivat kurottavissa yhteen.
Jatkoneuvottelujen ajankohtaa ei ole vielä sovittu.
3) Israelin pääministeri Netanjahu usuttaa iskuihin
Yhdysvaltain yhteydenpito on tässä asiassa erittäin tiivistä Israelin kanssa.
Iskut voisivat tapahtua yhdessä Israelin kanssa, ja Israelin pitää varautua Iranin kostoon.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on pitänyt Iranin uhkaa Israelin turvallisuudelle politiikkansa keskiössä vuosia.
Mikäli Netanjahu saisi päättää, Yhdysvallat hyökkäisi voimalla Iraniin. Netanjahu tapasi Trumpin Valkoisessa talossa viimeksi viime viikon keskiviikkona.
Katso, miten Netanjahu kommentoi torstaina puheessaan israelilaissotilaille Iranin-politiikkaansa.
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio puolestaan matkustaa Israeliin kuun lopussa informoimaan Netanjahua ydinohjelmaneuvottelujen tilasta.
4) Miksi ja miten ilmaiskuja tehtäisiin?
Trump uhkasi Irania sotilaallisilla voimatoimilla, jos se ei lopeta ydinohjelmaansa. Iran itse sanoo sen olevan siviilitarkoituksiin, ei ydinasetta varten.
Sitten Trump uhkasi Irania voimatoimilla, jos se ei lopeta vuodenvaihteessa alkaneiden ja hallinnon vaihtamista vaativien mielenosoitusten veristä tukahduttamista.
Tuhansia iranilaisia on tapettu ja pidätetty, mielenosoitukset ovat ainakin toistaiseksi laantuneet.
Helmikuussa Trumpin uhkaus koskee jälleen ydinaseohjelmasopimusta.
Pelkillä ilmaiskuilla tuskin Iranin islamilaista hallintoa kaadettaisiin. Mikään ei viittaa siihen, että Yhdysvallat olisi valmis pitkäkestoiseen, maajoukkoja sisältävään hyökkäyssotaan.
Mitä mahdollinen ilmasota alkaessaan voisi saavuttaa, mikä olisi sen tavoite ja miten Yhdysvallat voi sen lopettaa? Nämä kaikki ovat olennaisia kysymyksiä, joihin Trumpin hallinto ei ole antanut vastauksia.
Viime kesäkuussa Israelin aloittama 12 päivän sota päättyi pian Yhdysvaltain ilmaiskujen jälkeen. Trump julisti iskut voitokkaiksi – ja Iranin ydinlaitokset tuhotuiksi.
Niitä silti käytetään nyt perusteena mahdolliseen uuteen sotaan.