– En ole yllättynyt valtiovarainministeri Riikka Purran kielteisestä kannasta Itä-Suomen talousaluekokeilun suhteen. Ainoastaan se yllätti, että hän päätti sanoittaa asian julki juuri täysistunnossa, sanoo Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen.
Hirvosen mukaan kokeilu ei ole saanut laajempaa poliittista tukea missään vaiheessa.
– Kun riittävää poliittista tahtotilaa ei ole ollut, ei virkakuntakaan ole halunnut edistää asiaa. Ilman valmistelutyötä ei tietenkään synny mitään päätettävääkään.
Hirvosen mukaan erityistalousaluetta olisi ollut hyvä kokeilla aluksi pienemmällä rajauksella. Itä-Suomen erityisedustaja Harri Broman ehdotti kokeilun aloittamista Kajaanin ja Imatran alueilla.
Maakuntajohtaja Hirvosen mukaan Itä-Suomi joutuu kantamaan kärjistyneesti maan heikkoa taloudellista tilannetta.
Investoinnit valuvat muuanne Suomeen, vaikka idässä yli miljoonan ihmisen asuinalueella isku itärajan sulkeutumisesta tuntuu konkreettisimmin.
Hirvonen on pettynyt siitä, että Itä-Suomen vaikeudet sivuutetaan.
– Hallitus on valinnut sanoittaa niin, että ajetaan koko Suomen talouskasvua. Käytännössä se näyttää tarkoittavan sitä, että itä jää pärjäämään omillaan, Hirvonen linjaa.
Edessä kansallinen selonteko EU:n itään kohdentaman tuen käytöstä
Markus Hirvonen kritisoi Itä-Suomen tilanteella ratsastamista EU-tukien hakemisessa.
Itään haettu ja saatu tuki ei pysähdy itään, vaan leviää eri puolille maata. Käytännössä lähes koko Suomesta on tehty itäraja-alue.
– Ei EU:ssa jää huomaamatta, että Itä-Suomen tueksi haettu tukirahoitus kohdentuukin lopulta vain pieneltä osin juuri itään, Hirvonen toteaa.
Tukirahoitusten vastineeksi EU haluaa selonteon tukien käytöstä.
Itään saatava samat mahdollisuudet, kuin muuallekin
Maakuntajohtaja Hirvosen mukaan koko maa hyötyisi, jos Itä-Suomella menisi paremmin.
– Tänne ei olla vaatimassa mitään ihmeellisiä asioita tai tukia. Sen sijaan meille kuuluu ne samat mahdollisuudet, jotka muunne maahankin tarjotaan.
Perusrakenteiden luominen ja ylläpito kuuluvat valtion vastuulle. Sähkö- ja rataverkostot, tiestö ja koulutusverkot ovat perusrakenteita.
– Meiltä löytyy kyllä yrityksiä, jotka katsovat nousumielellä tulevaan. On vain näköjään tehtävä jatkossa vielä enemmän itse, mutta kyllä tänne silti tukea tarvitaan, Hirvonen sanoo.