Vantaan ratikkaa rakennetaan kovalla tahdilla, mutta vaunut ja varikko puuttuvat vielä

Vantaan pikaraitiotien rakentaminen on ollut käynnissä jo kuukausia, mutta kaksi merkittävää asiaa vielä puuttuu. Toinen on raitiovaunut ja toinen niille tarkoitettu varikkorakennus.

Vaunujen hankintaa koskevasta päätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen, ja varikkorakennuksesta tehdystä valtuuston päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen marraskuussa 2025.

Varikkorakennus liikahti jälleen maanantaina nykäyksen verran eteenpäin, kun Vantaan kaupunginvaltuusto päätti, että kaupunki myöntää Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenteelle enintään 110 miljoonan euron omavelkaisen takauksen varikkoinvestoinnin rahoittamista varten.

Tällainen varikkorakennuksesta tulee

Vantaan ratikan varikko nousee Vaaralaan Kehä III:n, Länsimäentien ja Fazerintien rajaamalle alueelle. Perustoiminnoiltaan ja kokoluokaltaan varikkoa voi verrata Helsingin Roihupellosta sijaitsevaan Helsingin pikaratikan varikkoon.

Hankkeen urakoitsijan valinta on tarkoitus tehdä alkukevään 2026 aikana ja varsinaisen rakentamisen arvioidaan toteutuvan vuosina 2026–2028.

Varikon ensimmäisessä rakennusvaiheessa varikolle mahtuu yhteensä 18 enintään 36-metristä raitiovaunua tai vaihtoehtoisesti 12 pidempää, enintään 45-metristä raitiovaunua.

Suunnitelmissa on myös kaksi laajennusvarausta, joiden rakentamisesta voidaan päättää tarvittaessa myöhemmin.

Vaaralan vaunu- ja ratakunnossapitovarikon arvioidut arvonlisäverottomat investointikustannukset ovat yhteensä noin 94 miljoonaa euroa.

Varikko palvelee aluksi ainoastaan Vantaan linjastoa. Tulevaisuudessa sitä voisivat käyttää myös Viikin-Malmin pikaraitiotien sekä mahdollisen Jokeri 2 -raitiolinjan vaunut.

Luontoarvot ja rahoituskuviot tikunnokassa

Varikon rakentamisen aiheuttamat luontohaitat ovat huolettaneet päättäjiä. Jo viime huhtikuussa, kun kaupunginvaltuusto päätti varikkoalueen asemakaavasta, alueen luontoarvot nostettiin esiin.

Osa päättäjistä vaati muun muassa pohjavesialuetta koskevien kaavamääräysten noudattamista valvovaa ohjausryhmää sekä ekologisen kompensaation ratkaisuja, joilla voidaan hyvittää alueelta menetettäviä luontoarvoja.

Kesäkuussa valtuuston päätöksestä jätettiin valitus Helsingin hallinto-oikeuteen. Valittajan huolena oli alueen pohjavesiolosuhteet sekä kaava-alueella mahdollisesti sijaitsevat norot, jotka on suojeltu vesilaissa.

Kaupunginvaltuustossa maanantaina 23. helmikuuta ratikkahanketta aiemmin vastustanut ryhmittymä eli keskustan, kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten ryhmät sekä osa kokoomuksesta kannatti asian palauttamista käsittelyyn.

Taustalla oli keskustan Jorma Hentilän esitys, jonka mukaan varikosta ei pitäisi päättää ennen kuin ratikkahankkeen kaikki kustannukset ovat tiedossa.

Palautusesitys hävisi äänestyksen äänin 45–22.