Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä on kasvussa Etelä-Karjalassa.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (Ekhva) mukaan niiden määrä on miltei kaksinkertaistanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ekhva on huolissaan tilanteesta.
– Esimerkiksi ihmisten rutiininomaisissa virtsanäytteissä löytyy entistä useammin sattumalöydöksenä vastustuskykyisiä bakteereja, kertoo infektioylilääkäri Annika Luukkainen.
Antibioottiresistenssistä aiheutuu vaaraa erityisesti silloin, jos ihminen sairastuu vakavasti esimerkiksi virtsatientulehdukseen tai verenmyrkytykseen. Tavanomainen antibiootti ei hoida tartuntaa, jos bakteeri on sille vastustuskykyinen.
– Tällöin esimerkiksi ihmisten vakavia tulehduksia on entistä vaikeampi hoitaa. Meille ei välttämättä jää kuin muutamia antibiootteja, jota voidaan käyttää, tai hoidon alku voi viivästyä, kun käytetään antibioottia, joka ei tehoa, Luukkainen kertoo.
Antibioottiresistenssi lisää myös hoidon hintaa ja kestoa.
– Hyvin laajakirjoiset antibiootit voivat olla montaa sataa kertaa kalliimpia kuin tavanomaiset antibiootit.
Hitaasti paheneva ongelma
Viime vuosi oli Etelä-Karjalassa ennätysvuosi resistenttien bakteerien esiintyvyyden suhteen.
Osa Etelä-Karjalassa ilmenneistä tapauksista liittyy ulkomaan matkailuun, osa taas on saatu kotimaasta.
Luukkaisen mukaan kyseessä on maailmanlaajuinen mutta myös Etelä-Karjalassa hitaasti paheneva ongelma.
– Vuosi vuodelta vastustuskykyisiä bakteereja tulee ilmi aina pikkaisen enemmän. Se on tosi huolestuttava asia, Luukkainen sanoo.
Viime vuonna vastustuskykyisiä bakteereja tuli ilmi reilulla 200 ihmisellä Etelä-Karjalassa. Luukkaisen mukaan Etelä-Karjalan tilanne ei merkittävästi eroa muusta Suomesta.
Infektioylilääkäri Annika Luukkainen kertoo, mitä tiedetään vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamista kuolemantapauksista Suomessa:
Maatalouskin vaikuttaa
Antibioottiresistenssin kasvu on monisyinen ongelma. Globaalissa maailmassa bakteerit pääsevät liikkumaan vapaammin muun muassa matkustamisen myötä.
– Myös konfliktit ja geopoliittinen tilanne vaikuttavat. Ihan se, mitä syömme ja miten esimerkiksi maatalous toimii, Luukkainen sanoo.
Tärkein keino estää vastustuskykyisten mikrobien syntyä on välttää turhien antibioottien syömistä. Antibioottikuurien ei myöskään pitäisi kestää liian pitkään. Aina se ei myöskään ole tarpeen tai paras hoitomuoto.
– On meidän kaikkien vastuulla, että tulevillakin sukupolvilla olisi vielä toimivia antibiootteja jäljellä käytettäväksi, Luukkainen sanoo.
Yhteydessä useisiin kuolemiin
Antibioottiresistenssi vaikeuttaa infektioiden hoitoa ja lisää kuolleisuutta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan maailmalla yksi kuudesta bakteeri-infektiosta on vastustuskykyinen antibiooteille. Antibioottiresistenssin arvioidaan liittyvän jopa 4,7 miljoonaan kuolemaan vuosittain.
Maailmanlaajuisesti verrattuna Suomen tilanne on hyvä. Luukkaisen mukaan antibioottiresistenssi ei ole aiheuttanut kuolemantapauksia Etelä-Karjalassa.
– Ihmisten hoitoa se on kyllä vaikeuttanut, hän sanoo.